Tulevaisuuden arkkitehtuuri luo lasikuutioiden sijaan puukerrostaloja

Nykyään rakennetaan aiempaa vähemmän taloja, joissa käytetään lasia ja terästä. Arkkitehdit suunnittelevat julkisivuja, jotka muodostuvat umpinaisista seinäpinnoista. Koulurakennukset ja terveysasemat koostuvat pienemmistä ja helpommin lähestyttävistä osasista. 7-kerroksinen puutalo edustaa uutta aikaa.

kulttuuri
Puukuokan pihapuoli on hitaasti tummuvaa kuusta ja katupuoli voimakkaan tummaa puuta.
Puukuokan pihapuoli on hitaasti tummuvaa kuusta ja katupuoli voimakkaan tummaa puuta.Arvo Vuorela / Yle

Missä arkkitehtuuri menee, millaisia ovat arkkitehtuurin uudet tuulet ja millaisia rakennuksia Suomeen nykyään rakennetaan – näitä asioita selvitti Yle Radio Suomen Ajantasa perjantaina. Kysymyksiin vastasi Museoviraston yliarkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen.

Juuri nyt näyttää siltä, että Suomessa ei rakenneta lasia ja terästä yhdistäviä rakennuksia enää entiseen malliin.

Tämä tarkoittaa sitä, että taloihin tehdään vähemmän metalli-lasirakenteisia kaksoisjulkisivuja. Uudet julkisivut ovat umpinaisempia seinäpintoja. Niissä käytetään enemmän betonijohdannaisia.

Pienimuotoista, helpommin lähestyttävää, käyttäjäystävällistä

Arkkitehtuuri on pienimuotoisempaa. Vaikka toimistorakennukset ovat suoraviivaisia ja rationaalisia, esimerkiksi koulurakennuksissa ja terveysasemissa näkyy monimuotoisuutta ja erilaisia materiaaliyhdistelmiä.

– Rakennusta halutaan jäsennöidä käyttäjän näkökulmasta pienempiin ja helpommin lähestyttäviin osasiin, luonnehtii Sirkkaliisa Jetsonen uusimpia taloja.

– Rakennuksessa on erilaisia siipiä ja sisään vetoja. Kattomuodot eivät ole tasakattoja, vaan isoja pulpettikattoja, jotka tekevät näkyvän kattomaiseman.

Jos vertailukohtaa haetaan kauempaa, niin 70-luvun monotonisuuteen verrattuna nykyarkkitehtuuri myös käyttää enemmän värejä.

Nykyarkkitehtuurissa rakennusten käyttäjät huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa.

– Yhä enemmän yritetään saada rakennuksen käyttäjiltä suoriakin kommentteja siitä, minkä tyyppisiä tiloja he haluavat kokea, kertoo Jetsonen.

”Tulevaisuudessa lisää puukerrostaloja”

Suomen arkkitehtuurimuseo esitteli tammikuussa maamme arkkitehtuuria vuonna 2016. Sirkkaliisa Jetsonen toimi juryn jäsenenä. Näytteille asetettiin 15 kohteen kokoelma viimeaikaista suomalaista kaupunkirakentamisbuumia.

Mitkä suomalaiset rakennukset edustavat arkkitehtuurillaan juuri ”tätä aikaa”?

Jetsonen mainitsee kaksi esimerkkiä, molemmat puurakentamista. Ensimmäinen on Serlachius-museo Göstan paviljonki Mäntässä. Toinen on Jyväskylän Kuokkalassa sijaitseva Suomen suurin puukerrostalo, 7-kerroksinen asuinkerrostalo, jonka nimi on Puukuokka.

– Siinä on jotain sellaista, jota toivottavasti tulevaisuudessa nähdään lisää, Jetsonen sanoo.

Jetsonen muistuttaa, että korjausrakentamisella on merkittävä rooli. Siinä trendinä pysyy yhä se, että kehitetään uusia käyttötarkoituksia vanhoille rakennuksille, kasarmeille, asemille tai toimistotaloille.

Arkkitehtitoimistot isojen starojen sijaan

Jetsonen mainitsee yhtenä vaikuttavana viime aikojen uudisrakennuksena OP-Pohjolan Vallila-korttelin.

– Tosin hieman voi kysyä sitä, miksi rakennus kääntää selkänsä ympäröivälle kaupunkirakenteelle.

Frank Gehry on yhä maailmalla arvostettu arkkitehti. Kuitenkin Jetsosen mukaan yhden arkkitehdin tähtikulttia haastavat nykyään kahden tai useamman arkkitehdin yhteistoimistot. Sellainen on esimerkiksi sveitsiläinen Herzog & de Meuron -toimisto.

Otaniemen kulttuuriympäristöön nousee merkittävä rakennus

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun käyttöön suunnitellaan Otaniemeen uutta rakennusta. Se on lähivuosien arkkitehtonisista hankkeista Jetsosen mielestä kiinnostavimpia. Luomus rakennetaan kulttuuriympäristöön, vastapäätä Alvar Aallon Teknillisen korkeakoulun päärakennusta.

– Odotan mielenkiinnolla mitä siitä tulee. Se on myös iso kohde.

Jos haluaa elämyksen uudesta arkkitehtuurista, onko paikkaa, jossa kuka tahansa voi käydä?

– Täytyy sanoa, että Helsingin keskustassa Kaisatalo on rakennus, joka ainakin minussa herättää arkkitehtonisen elämyksen, sanoo Jetsonen.