1 340 kilometriä, 1 120 työntekijää – Näin Suomi valvoo itärajaansa

Suomen viranomaiset valmistautuvat itäisen maarajan laajaan repeämiseen, Lännen Media kirjoitti torstaina. Itärajaa valvoisi käytännössä yksi Rajavartiolaitoksen työntekijä runsasta kilometriä kohti, jos valvova henkilöstö sijoitettaisiin rajalle yhtä aikaa.

turvapaikanhakija
Itärajan valvonta -grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Suomen itärajaa valvoo yhteensä 1 120 henkilöä, kerrotaan Rajavartiolaitokselta. Luku saadaan, kun itärajan rajavalvonta- ja rajatarkastusasemien henkilöstö lasketaan yhteen.

Suomen ja Venäjän välinen raja on noin 1 340 kilometriä pitkä. Käytännössä sitä valvoisi siis yksi Rajavartiolaitoksen työntekijä noin 1,2:ta kilometriä kohti, jos itärajaa valvova henkilöstö sijoitettaisiin rajalle yhtä aikaa, säännöllisesti.

Kerrallaan työvuorossa on kuitenkin vain osa henkilöstöstä.

Pysyviä rajanylityspaikkoja on kaikkiaan yhdeksän, niistä suurimmat Kaakkois-Suomen rajavartioston alueella, sanoo Rajavartiolaitoksen esikunnan rajavalvonta- ja valmiusyksikön päällikkö Jarkko Alén. Kaakkois-Suomen rajaosuuksilla työskentelee myös suurin osa henkilökunnasta.

"Suomeen voi pyrkiä maahantulijoita koko rajan pituudelta"

Suomen viranomaiset valmistautuvat itäisen maarajan laajaan repeämiseen, maakuntalehtien yhteinen Lännen Media (siirryt toiseen palveluun) uutisoi tänään torstaina. Rajavartiolaitoksen raja- ja meriosaston päällikkö, prikaatikenraali Pasi Kostamovaara pitää Lännen Median mukaan mahdollisena, että Venäjältä pyrkii Suomeen paljon maahantulijoita koko rajan pituudelta.

Ylen entinen Moskovan-kirjeenvaihtaja Marja Manninen puolestaan on arvioinut, ettäitärajan laaja repeäminen on mahdollinen mutta ei kuitenkaan todennäköinen. Mannisen mukaan uhkakuvia Suomen itärajan repeämisestä on maalailtu ennenkin, esimerkiksi 1990-luvun alussa Neuvostoliiton romahdettua.

Koiria käytetään, kun maastossa ei ole lunta. Tehtävänä on luvattoman rajanylittäjän paljastaminen ja jäljittäminen.

Jarkko Alén

Maastorajalla yli kaksisataa koiraa

Rajavartiolaitos kohdentaa valvonnan "uhanalaisille alueille" riskianalyysin perusteella, Jarkko Alén sanoo Ylelle. Käytännössä itärajaa valvotaan partioimalla ja teknisellä valvonnalla. Valvonnan tukena käytetään myös ilma-aluksia.

Teknisellä valvonnalla tarkoitetaan erilaisia sensoreja, jotka paljastavat liikkujan ja tunnistavat, onko kyseessä ihminen vai eläin.

Rajakoiria Rajavartiolaitoksella on yhteensä 213. Alénin mukaan niitä käytetään partioinnissa maastorajalla ja ne ovat merkittävä apu etenkin sulan maan aikaan.

– Koiria käytetään rajatarkastuksessa silloin, kun maastossa ei ole lumipeitettä. Rajakoiran ykköstehtävänä on luvattoman rajanylittäjän paljastaminen ja jäljittäminen, hän selventää.