Runsasta pariakymmentä turvapaikanhakijaa epäillään raiskauksesta

Kolmeatoista turvapaikanhakijaa epäillään raiskauksesta ja kahtatoista törkeästä raiskauksesta. Seksuaalisesta ahdistelusta epäillään kahtakymmentäkahta turvapaikanhakijaa, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoi Poliisihallituksen tiedotustilaisuudessa.

turvapaikanhakija
Seppo Kolehmainen puhuu tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Poliisiylijohtaja Kolehmainen kertoo ulkomaalaisten tekemiksi epäillyistä rikoksista vuonna 2015

Poliisihallitus on valottanut tiedotustilaisuudessaan viime vuoden rikostilastoja.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoi perjantaiaamuna rikoksista, joissa tekijäksi epäillään Suomeen tullutta turvapaikanhakijaa.

Hänen mukaansa kaikkiaan kahtakymmentäkahta turvapaikanhakijaa epäillään seksuaalisesta ahdistelusta, kolmeatoista raiskauksesta, kahtatoista törkeästä raiskauksesta ja kahta pakottamisesta seksuaaliseen tekoon.

Poliisin mukaan turvapaikanhakijoita on epäiltyinä yhteensä parissakymmenessä raiskaustapauksessa. Tiedotustilaisuudessa todettiin, että määrä on pieni verrattuna siihen, että kaikkien epäiltyjen raiskausten määrä on hieman yli tuhat.

– Kuten julkisuudessakin on tullut moneen kertaan lausuttua, tässä ei saa eikä pidä syyllistää turvapaikanhakijoita. Valtaosa heistä on lähtenyt hätää kärsimästä, ja meidän oikeusvaltiona ja sivistysvaltiona pitää auttaa hädässä olevia, Kolehmainen tähdensi.

– Turvapaikanhakijoita ei saa leimata, mutta on selvää, että joukkoon mahtuu niitäkin, jotka tekevät rikoksia. Poliisi tietysti kohtelee kaikkia tasapuolisesti, oikeudenmukaisesti ja lainmukaisesti, oli sitten kantasuomalainen tai turvapaikanhakija. Poliisi tutkii asiat niin, että rikosvastuu toteutuu samalla tavalla kaikkien kohdalla.

Poliisiylijohtaja: Toimintaympäristö muuttui enemmän kuin vuosikymmeniin

Suomeen tuli viime vuoden aikana yhteensä yli 32 000 turvapaikanhakijaa.

Kolehmainen sanoi tiedotustilaisuudessa, että olosuhteisiin nähden poliisi selvisi viime vuodesta "hyvin". Hänen mukaansa toimintaympäristö muuttui vuonna 2015 enemmän kuin vuosikymmeniin.

Turvapaikanhakijoita ei saa leimata, mutta on selvää, että joukkoon mahtuu niitäkin, jotka tekevät rikoksia.

Seppo Kolehmainen

Se, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, jää nähtäväksi, Kolehmainen totesi. Kolehmaisen mukaan poliisi on "hiukan" huolissaan siitä, mihin suuntaan kehitys jatkuu.

Tällä hetkellä turvallisuustilanne on kuitenkin hallinnassa, hän lisäsi.

Itse turvapaikanhakijoiden määrän suuri kasvu ilmeni poliisin osalta lähinnä hälytystehtävinä, Kolehmainen kertoi. Tällaisia olivat esimerkiksi vastaanottokeskuksissa asuvien keskinäiset yhteenotot.

Tammikuun 19. päivään mennessä vastaanottokeskuksiin oli tehty seitsemäntoista iskua. Niistä neljä oli ollut polttopulloiskuja, Kolehmainen sanoi.

Poliisiylijohtajalta kysyttiin tiedotustilaisuudessa laajaa keskustelua herättäneistä katupartioista. Hän toisti, ettei hyväksy rasistisia katupartioita missään muodossa. Kolehmaisen mielestä "katupartio"-käsite on sinällään väärä: Suomessa on tehty hyvää vapaaehtoistyötä jo vuosikymmenten ajan, hän perusteli.

"Turvapaikanhakijoina tullut taistelijoita ja poliiseina toimineita"

Jo aiemmin on kerrottu, että turvapaikanhakijoiden joukossa on myös konfliktialueilla taistelleita.

Kuka ampui juuri tämän luodin, joka surmasi juuri tämän henkilön?

Seppo Kolehmainen

– Turvapaikanhakijoina on tullut henkilöitä, jotka ovat olleet sotilaina, taistelijoina ja [toimineet] myös erilaisissa militanttiorganisaatioissa ja poliiseina, Kolehmainen sanoi tiedotustilaisuudessa. Hänen mukaansa keskusrikospoliisilla on useita rikosasioita selvitettävänään. Niissä katsotaan, johtavatko tapaukset esitutkintaan.

Tutkinnallisena ongelmana on muun muassa se, onko Suomi oikea oikeuspaikka selvittää asiaa, Kolehmainen kertoi.

– Jos videolla nähdään jonkun surmaaminen, näytöllisesti on hankalaa se, kuka surmattiin, missä surmattiin ja kuka oli tekijä. Kuka ampui juuri tämän luodin, joka surmasi juuri tämän henkilön? Ne ovat todella hankalia tutkia, hän kuvaili.