Kasvokkain: Päivi Nerg – Suomen työllistetyin virkamies rentoutuu lenkkipolulla

Sisäministeriön kansliapäällikön Päivi Nergin viime kuukaudet ovat olleet sellaisia, ettei hän ole työurallaan aiemmin kokenut. Aiemmin melko vähän tunnettu virkamies on kertonut viikosta ja kuukaudesta toiseen tiedotusvälineille ja kaikille suomalaisille turvapaikanhakijatilanteen uusimmista käänteistä. Kasvokkain on Ylen uusi juttusarja, jossa esitellään joka lauantai kiinnostava henkilö.

Kotimaa
Päivi Nerg
Päivi NergRoni Rekomaa / Lehtikuva

Kuinka ihminen jaksaa tuollaisen työmäärän? Eikä pelota, että ajatte itsenne aivan uuvuksiin?

– Ei pelota, mutta se täytyy pitää mielessä, koska ihminen on kokonaisuus. Olen työurani aikana oppinut sen, että jossain vaiheessa on vain pakko ottaa vähän irti, lähteä lenkille ja panna puhelin kiinni. Onneksi kuvittelen osaavani tehdä niin.

– Liikunta on minun tapauksessani paras keino kerätä voimia, ja tietysti perheen kanssa oleminen. Ystävien kanssa ollaan yhteyksissä sähköposteilla, tekstiviesteillä ja voiman toivotuksin. Ympärillä on ihania ihmisiä, jotka tukevat. Se antaa voimaa.

Työmäärä ei taida olla vähenemässä lähitulevaisuudessa?

– Joka aamu kun tulee töihin niin ei voi olla ihan varma, mitä on edessä ja millaisia asioita nousee esille. Sekin on uusi piirre, että omassa päässä on sellainen 24/7-olotila. Jostain syystä nyt itsellä on rauhallisempi olotila kuin loka-marraskuussa, vaikka tämä on jatkunut pitkään. Mielenkiintoinen tilanne. Olen itsekin miettinyt, mistä se voi johtua. Ehkä siitä, että olemme tämän asian päällä niin vahvasti.

Kuinka yhteistyö ministeri Petteri Orpon (kok.) kanssa on sujunut?

– Yhteistyö sujuu ja roolijaot ovat selvät. Luotamme toisimme sekä ministerin kanssa että oman virkamiesjohdon kesken. Ei tarvitse miettiä, että joku vetäisi mattoa jalan alta. Vaikka virheitä tehdään, niin niitäkin saa tehdä. Sitten mennään taas eteenpäin.

Saatteko paljon palautetta tavallisilta ihmisiltä?

– Kansalaisilta tulee erittäin paljon palautetta, satoja sähköposteja viikossa. Olen myös Twitterissä ja sitäkin kautta paljon palautetta. Kadullakin ihmiset alkavat jo tuntea ja tulevat keskustelemaan.

– Palautetta on monenlaista. Nämä asiat jakavat niin paljon kansaa ja ihmisiä, ja jokaisella on voimakkaitakin mielipiteitä. Se on sellaista henkistä tasapainoilua, että osaa suhteuttaa siihen, mitä itse on tehnyt ja mihin tavoitteeseen pyrkii. Henkisesti paine on ollut kovaakin.

Kuinka palautteeseen kannattaa suhtautua?

– Oma neuvo itselleni on ollut, että kuuntelee myös äärikritiikin, mutta ei lähde sen kanssa helposti vuorovaikutukseen. Kuuntelee äärikritiikin ja miettii sen syyn ja taustan. Ottaa sieltä sen, minkä voi ottaa, mutta ei mene liian syvälle.

– Siinä tilanteessa ajattelen, että pitää tehdä tehtävänsä niin hyvin kuin voi ja olla avoin: kertoa mitä tekee ja missä mennään. Minulla on muutamia erittäin hyviä keskustelukumppaneita kansalaisten keskuudessa. He haastavat kriittispositiivisesti ja samalla antavat hirmu paljon.

Korostuuko ääripäiden ääni julkisessa keskustelussa?

Päivi Nerg
Päivi NergRoni Rekomaa / Lehtikuva

– On harmi, että ääripäät ovat niin voimakkaita, jolloin suuri enemmistö ei viitsi tai halua lähteä nostamaan ääntään. Vähän kai pelätäänkin, että joutuu ääripäiden hyökkäysten kohteeksi, he ovat niin äänekkäitä. Se osittain vääristää tätä keskustelua turvapaikanhakijoiden ympärillä. Moni sellainen on hiljaa, joka uskoo, että ratkaisujakin löytyy.

– Itsekin jouduin miettimään viime elokuussa suhdetta keskusteluun. Toinen vaihtoehto olisi ollut, että olisimme tehneet hiljakseen näitä töitä, eikä olisi suostuttu avoimempaan kommunikaatioon. Väitän kuitenkin, että se olisi ollut huonompi tapa. Itsensä altistaminen keskusteluille on kuitenkin rankempi tapa.

Moni turvapaikanhakija on syyllistynyt vakaviin rikoksiin. Miten siihen pitäisi suhtautua?

– Yleinen keskustelu tämän ilmiön suuruudesta on vääristynyt. Se näkemys ei ole vääristynyt, että tässä on piirteitä, jotka ovat Suomessa outoja ja uusia. Se keskustelu on minusta ihan oikealla tasolla.

– Meille on tullut rikollisuuden piirteitä, jotka ovat poliisille outoja. Ne ovat pieniä ilmiöitä. Suuruutta suurennellaan ja kaikki turvapaikanhakijat pannaan samaan koriin. Missä tahansa joukossa on noin prosentti sellaisia, joilla ei ole puhtaat jauhot pussissa.

– Toisaalta olen miettinyt, että ennen viime elokuutakin meillä on ollut syrjääntymisen ongelmaa, alkoholiongelmaa, väkivaltaongelmaa ja seksuaalirikosongelmaakin. Sitä ei ole ehkä otettu tosissaan, eikä julkisuuskaan ole ehkä nähnyt pohjalla oleviin syihin asti. Nyt kun tämä tilanne on päällä, niin ne kaikki ovat ryöpsähtäneet yhtä aikaa päälle.

Mitä meillä on edessä keväällä?

– Kevättä jännitetään ja tehdään kaikki, jotta hallitsemattomuuden tunne ei tulisi enää päälle. Toisaalta jännitetään sitä, että täällä jo olevien osalta turvapaikkapäätökset saadaan hoidettua.

– Kauhuskenaarioitakin on ajateltu. Niitä on monenlaisia, mutta pahin olisi varmaan, että jäämme kahden rintaman väliin. Euroopasta tulee yhä turvapaikanhakijoita, eikä kansainvaellus pysähdykään Keski-Eurooppaan, vaan jatkuu Ruotsin kautta meille. Ja samaan aikaan itärajan kautta alkaisi tulla isoja määriä turvapaikanhakijoita.

Näistä asioista kannetaan huolta monissa kodeissa.

– Kyllä, kyllä. Ihmiset osaavat ajatella ja heillä ei ole tietoa siitä, kuinka mahdottomasti tehdään työtä sen eteen, että Suomessa säilyisi hyvä tilanne. Mekään emme voi hirveästi puhua. Se lisää hallitsemattomuuden tunnetta, joka on pahin.

– Viimeiset kuusi kuukautta ovat vahvistaneet tietoa siitä, miten hyviä ja osaavia ja hyvällä eettisellä pohjalla toimivia virkamiehiä ja yhteistyökumppaneita meillä on. Se on huikea voimavara Suomelle.

Osasitteko ajatella tällaista, kun aloititte tehtävässä vuonna 2012?

– Eihän tämmöistä. Kansliapäällikön tehtävä on lähtökohtaisesti toisen tyyppinen, ei niin operatiivisluonteinen kuin mitä viime syksy on ollut. Ehkä on vain hyvä, ettei tiedä, mitä tuleman pitää.

Onko paljon tärkeitä töitä jäänyt kiireisempien asioiden jalkoihin?

– Parasta aikaa meillä on meneillään sisäisen turvallisuuden selonteon laatiminen ja strategiatyö. Mietimme isoa kuvaa 5-6 vuotta eteenpäin. Olisin halunnut olla voimakkaammin mukana siinä työssä, pohtimassa paria vuotta eteenpäin ja hakemassa ratkaisuja. Muita tärkeitä ovat muun muassa pelastustyön kehittäminen ja kytkeminen itsehallintouudistukseen ja sote-asioihin.

– Minulla on se onni, että virkamiehet tässä organisaatiossa ovat niin hyviä, että he osaavat aina oikealla hetkellä käydä sanomassa, että ”Päivi, istutaanko edes viideksi minuutiksi?”. Sitten taas mennään eteenpäin. Olen joutunut priorisoimaan asioita, mutta toivottavasti tällaista priorisointia ei tarvitse hirveän kauaa tehdä.

Kasvokkain on Ylen uusi juttusarja, jossa esitellään joka lauantai kiinnostava henkilö.