Tuuli vie leijaa ja miestä – järven selkä on hyvä harrastuspaikka talvisin

Leijan avulla voi niin talvisin kuin kesäisin harrastaa lajia, jonka nimi vaihtuu jalkojen alla olevan välineen mukaan.

urheilu
Leijahiihtäjiä.
Jyrki Vahlamo

Leijahiihto vai -lautailu? Itseasiassa kyseessä on yksi ja sama laji (siirryt toiseen palveluun), vain harrastajan jalkojen alla oleva väline vaihtuu vuoden ajan mukaan. Talvisin harrastetaan leijahiihtoa tai -lautailua, kesäisin leijalautailua – tosin kesäisin ja talvisin lauta tarkoittaa eri välinettä.

Lajia varten tarvitsee laskettelusuksien, lumilaudan tai erityisesti leijasurffausta tehdyn laudan lisäksi leijan ja trapetsin eli valjaat. Talvella lämmin pukeutuminen ja kesällä märkäpuku kuuluvat myös lajia harrastavan varusteisiin.

Leijahiihtäjä.
Jyrki Vahlamo

– Ideaali sää talvisin on alle 20 astetta pakkasta, jään päällä sopivasti lunta ja tuuli 3–7 metriä sekunnissa, mainitsee yli 10 vuotta lajia harrastanut Jyrki Vahlamo.

– Etenkin aloittelijoille tuo tuulen nopeus on sopiva, voimakkaampi tuuli voisi olla vaarallinen. Mutta kokeneemmille harrastajille ei periaatteessa ole tuulen nopeuden suhteen rajotteita, leijan koko vain vaihtuu tuulen mukaan, Vahlamo jatkaa.

Kainuussa on useita paikkoja, joissa leijahiihtoa tai -lautailua voi harrastaa niin kesäisin kuin talvisin. Esimerkiksi itätuuli puhaltelee Säräistenniemessä, länsituuli puolestaan vaikkapa Ärjänsaaressa. Talvisin esimerkiksi Oulujärvi on hyvä harrastuspaikka.