"Parketilla on ajettu mopolla ja pelattu jalkapalloa" – Hovimäestä tuttu kartano kaipaa kunnostusta

Opiskelijat korjaavat Hovimäki-televisiosarjasta tuttua kartanoa. Museovirasto seuraa tarkasti suojellun kohteen kunnostamista. Tähän asti opiskelijat ovat saaneet pelkkää kiitosta.

kulttuuri
Turun Ammattiopistosäätiön opiskelijat liimaavat parkettia.
Turun Ammattiopistosäätiön opiskelijat liimaavat parkettia. Minna Rosvall / Yle

Brinkhallin kartanoa aiotaan avata aiempaa enemmän suurelle yleisölle. Tähän asti kartanoon on päässyt tutustumaan vain kesäisin. Siellä on pidetty myös yksityistilaisuuksia ja järjestetty erilaisia tapahtumia.

Syksystä asti sisätiloja ovat korjanneet Turun Ammattiopistosäätiön opiskelijat. Kartanon omistaja, Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö, haluaa kartanon kuntoon, jotta sinne saadaan lisää väkeä.

Säätiön puheenjohtaja Kaija Hartiala pahoittelee, että muutamia vuosikymmeniä sitten kartano oli heitteillä. Lähes satavuotias, ikävästi irvistelevä parketti tarvitsee kunnostusta.

– Tällä parketilla on kuulemma ajettu mopolla ja pelattu jalkapalloa. Paljon se on jo kestänyt, huokaisee Hartiala.

Opiskelijat työntävät liimaa irvistävien parkettipalojen alle. Sen jälkeen liimatut kohdat peitetään painolla, jotta lattia suoristuisi.

Museovirasto kiittelee työn laatua

Brinkhallin kartanon pihapiiriä hallitsevat 1700-luvulle ajoittuvat rakennukset. Päärakennuksen julkisivu on korjattu pari vuotta sitten. Kartano on suojeltu rakennussuojelulailla, joten museovirasto seuraa remonttia tarkasti.

Yliarkkitehti Miia Perkkiö on vieraillut kartanolla muutamia kertoja remontin aikana. Opiskelijoiden työ saa kiitosta.

Opiskelijat kunnostavat Brinkhallin parketteja.
Turun Ammattiopistosäätiön opiskelijat liimaavat parkettia. Minna Rosvall / Yle

– Alusta asti on syntynyt luottamus. Opettaja osaa neuvoa ja opiskelijoiden motivaatio on ollut korkealla, kertoo Perkkiö.

Lehtori Jaakko Lainio myöntää, että arvokohteen korjaaminen on välillä jännittävää.

– Meidän täytyy aina kaksi, kolme kertaa ajatella, ennen kuin lähdemme tekemään eri työvaiheita, kertoo Lainio.

Opiskelijat harvoin arvokohteen kimpussa

Opiskelijoiden käyttäminen arvokohteiden kunnostamisessa on melko harvinaista. Kaikissa kohteissa se ei ole yliarkkitehti Miia Perkkiön mukaan suotavaakaan.

Ikkunasyvennys Brinkhallin kartanossa
Brinkhallissa on kunnostettu muun muassa ikkunasyvennyksiä.Minna Rosvall / Yle

– Ei sitä voi mitenkään yleiseksi käytännöksi sanoa. Nämä kohteet vaativat asiantuntemusta. Täällä ei ole tehty entisöintiä tai konservointia, sillä ne vaativat ammattiosaamista, kertoo Perkkiö.

Ympäristö on korjauksen tai toimenpiteiden tarpeessa.

Miia Perkkiö

Parkettien lisäksi opiskelijat ovat kunnostaneet ikkunasyvennyksiä. Keittiöstä löytyi yllätys.

– Purimme kattoa, sillä kaappeja poistettiin. Pinkopahvin alla oli aivan hyvä katto. Se otettiin esiin. Laatoituksen keittiöön tekee ulkopuolinen yritys, kertoo lehtori Jaakko Lainio.

Lisää väkeä toivotaan

Tuloja kartanon omistaja, Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö, saa vuokraamalla kartanoa yksityiskäyttöön ja avaamalla sen yhä enemmän yleisölle. Hovimäki-televisiosarjan ystävät haluavat nähdä kartanon. Heitä on näkynyt kesäisillä kierroksia jo aiemmin, mutta säätiön puheenjohtaja Kaija Hartiala toivoo lisää kävijöitä.

Brinkhallin kartano
Brinkhallin kartanoMinna Rosvall / Yle

– Tämä ei ehkä kohteena ole ollut ihan niin viehättävä kuin voisi olla. Kun kartano on vähän paremmassa kunnossa, se voi viehättää enemmän, pohtii Hartiala.

Museoviraston mukaan kartano kestää suurenkin yleisöryntäyksen.

– Tänne voi hyvin päästää sallitun määrän kävijöitä kerrallaan. Samalla säätiö saa tuloja kunnostukseen, pohtii yliarkkitehti Miia Perkkiö.

Brinkhallin kartanon halli
Brinkhallin kartanon hallissa Miia Perkkiö ja Kaija Hartiala.Minna Rosvall / Yle

Omistajasäätiö on korjannut kartanoa sadoilla tuhansilla euroilla vuosien varrella. Säätiö on anonut avustusta museovirastolta seuraava kohdetta varten. Ulkorakennukset aiotaan korjata. Kustannusarvio on noin 80 000–90 000 euroa.

Museoviraston edustaja ei voi luvata rahoja, mutta myöntää kartanon arvon.

– Kohde on arvokas ja merkittävä. Ympäristö on korjauksen tai toimenpiteiden tarpeessa. Tänne tarvitaan rahaa. Pidetään peukkuja pystyssä, naurahtaa Perkkiö.