Koulujen valinnaisissa aineissa suuria eroja – osassa tarjontaa muodista rockiin

Suomalaisten peruskoulujen valinnaisaineiden kirjo on laaja. Tarjontaa määrittävät tietyt säännöt, mutta liikkumavaraa riittää. Myös lukioiden syventävissä ja soveltavissa kursseissa on suuria eroja.

Kotimaa
Fysiikan, kemian ja matematiikan opettaja Miika Polso esittelee valinnaisia kursseja Hakalahden koulun oppilaille.
Fysiikan, kemian ja matematiikan opettaja Miika Polso esittelee valinnaisia kursseja Hakalahden koulun oppilaille Kokkolassa.Juha Kemppainen / Yle

Työelämä ja yrittäjyys, muodissa mukana ja rock-kurssi. Esimerkiksi Kokkolan Kiviniityn koulun valinnaisaineoppaasta löytyy monia erikoisempia vaihtoehtoja tutumpien valinnaisaineiden joukosta.

Opetushallituksen opetusneuvos Erja Vitikka kertoo, että on hyvin koulukohtaista, mitä valinnaisaineita peruskoululaisille tarjotaan.

– Normit asettavat tietyt kategoriat ja tuntimäärät, joiden sisällä on mahdollista tehdä hyvinkin erilaisia ratkaisuja. Kaikille valinnaisaineille pitää kuitenkin olla opetussuunnitelmassa määritellyt tavoitteet ja sisällöt, ja niitä arvioidaan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen yhtenäisten periaatteiden mukaan, Vitikka toteaa.

Tarjonta kiinni myös opettajista

Koulun valinnaisainetarjontaan vaikuttavat esimerkiksi kunnan taloudelliset resurssit. Myös opettajien osaaminen ja innostus näkyvät.

– Riippuu kunnasta, kuinka paljon annetaan kouluille ja opettajille mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa näitä valinnaisia aineita. Koulukohtainen suunnittelu mahdollistaa sekä opettajien että oppilaiden osaamisalueiden ja kiinnostuksen kohteiden sisällyttämisen valinnaisainetarjontaan, opetusneuvos Vitikka sanoo.

Osa kouluista keskittyy tarjoamaan eri oppiaineisiin liittyviä syventäviä opintoja, kun taas toiset hakevat luovuutta ja omaleimaisuutta.

Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä kunnille ja kouluille on annettu mahdollisuus päättää varsin pitkälti omasta valinnaisainetarjonnastaan. Valtioneuvosto on asettanut yleiset tavoitteet ja tuntijaon, jossa määritellään, kuinka paljon valinnaisaineita on minimissään tarjottava. Lisäksi on määritelty tietty tuntimäärä, joka on käytettävä taide- ja taitoaineiden valinnaisiin. Kansalliset opetussuunnitelman perusteet määrittävät ne asiat, jotka valinnaisista aineista on kirjattava paikalliseen opetussuunnitelmaan.

Koko ja perinteet näkyvät lukiossa

Lukiossa tarjotaan kaikille kuuluvien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien lisäksi koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja sekä erilaisia lukiodiplomeita.

– Peruspaketti kuuluu kaikille lukiolaisille. Koulukohtaisissa kursseissa voi olla aika suurtakin paikallista vaihtelua, kertoo opetusneuvos Tiina Tähkä Opetushallituksesta.

Vaihteluun vaikuttavat muun muassa koulun perinteet, käytettävissä olevat resurssit, opiskelijoiden kiinnostuksen kohteet ja opettajien osaaminen. Opiskelijamäärällä on keskeinen merkitys: pienessä lukiossa ei riitä osallistuja monille erilaisille kursseille.

– Suurin osa opiskelijoista keskittyy kuitenkin ylioppilaskirjoitusten aineisiin, eikä opiskelupäivään mahdu ihan valtavan paljon ylimääräistä, Tähkä toteaa.