Yrittäjien usko notkahti – rohkea työntekijä osti koko hotellin

Yrittäjien vuosi on alkanut synkissä suhdanneodotuksissa Uudellamaalla. Vielä viime vuoden lopulla alueen yrittäjien näkemykset taloustilanteesta olivat varovaisen myönteisiä, mutta nyt mittarit ovat kääntyneet hienoiseen laskuun. Tuusulalaisyrittäjä kuitenkin kulkee päättäväisesti vastavirtaan.

Kotimaa
Kokoushotelli Gustavelundin omistaja ja toimitusjohtaja Antti Ropponen vastaanotossa.
Kokoushotelli Gustavelundin omistaja ja toimitusjohtaja Antti Ropponen (oik.) on tyytyväinen henkilökuntaansa.Yle/ Ilkka Loikkanen

Antti Ropponen oikeastaan etsi itselleen ravintola-alan työpaikkaa Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Elettiin vuotta 1998 ja Ropposen pariskunta oli muuttanut Helsingin Töölöstä Tuusulaan "väljemmille vesille".

Paikallislehdestä Ropponen kuitenkin huomasi ilmoituksen, jossa kodin läheisyydessä sijaitsevaan Gustavelundin kokoushotelliin haettiin vuoropäälliikköä.

Esittelykierroksella näin kanariantaatelipalmun ja ajattelin heti, tänne haluan.

Kokoushotelli Gustavelundin toimitusjohtaja, yrittäjä Antti Ropponen

– Hotellin esittelykierroksella näin Suomen suurimman kanariantaatelipalmun ja heti ajattelin, että tänne minä haluan. Sydän jäi tänne, Antti Ropponen kertoo.

Vuosikymmenten aikana Ropponen ehti tosissaan tutustua maaseutuhotellin dynamiikkaan: ravintolasalissa, myynnissä ja kiinteistönhoidossa.

Ponnistelu palkittiin, lopulta mies eteni Gustavelundin toimitusjohtajaksi. Kesällä 2015 Ropposen pariskunta otti tietoisen riskin ja osti yrityksen itselleen.

Yrittäjät lopettavat, kun viivan alle ei jää mitään

Uudenmaan yritysten tulevaisuudenuskossa ei Ropposen pariskunnan luottavaisuus näy. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoreen suhdannebarometrin mukaan teollisuuden ja rakentamisen sekä palvelualan tilannetta kuvaavat mittarit kääntyivät vuodenvaihteessa laskuun. Vielä viime vuoden lopulla uusmaalaiset yritykset näkivät tulevaisuuden varovaisen myönteisenä.

Helsingin seudun kauppakamarin mukaan metropolialueen talous kehittyy kaksijakoisesti.

– Teollisuudessa näkymät ovat kaikkein heikoimmat, eikä kaupan alalla uskota nopeaan elpymiseen. Toisaalta isot rakennushankkeet vahvistavat metropolialueen taloutta ja työllisyyttä, kauppakamarin johtaja Pia Pakarinen selventää.

Samaa nyökyttelee Keski-Uudenmaan Osuuspankin toimitusjohtaja Juhani Rinta-Kartano. Hän olisi valmis rahoittamaan hankkeita, mutta kysyntää ei ole. Ainoastaan rakentamisen rahoittaminen on ollut kasvussa, niin peruskorjausten kuin uudistuotannonkin.

Rakennustyömaa Tuusulassa.
Rakennushankkeet vahvistavat Helsingin seudun taloutta, sen sijaan teollisuuden vaikeudet eivät ole hellittäneet.Yle/ Nina Svahn

– Huolestuneena olen seurannut alueen kehitystä. Monet yrittäjät miettivät vakavasti toiminnan lopettamista, kun viivan alle ei jää mitään, Rinta-Kartano kertoo.

Pakarinen ja Rinta-Kartano arvioivat, että parhaillaan Suomessa jopa 50 000 pk-yritystä etsii toiminnalleen uutta puhtia. Eläkeikä lähestyy ja jatkaja pitäisi löytyä.

– Bisnestä voi hävitä ja se on tietenkin tragedia yrittäjille heidän eläkkeidensä kannalta. Tietysti joku aina täyttää yrityksen jättämän tyhjiön, mutta kyllä tämä on iso kysymys yhteiskunnallisestikin, Pia Pakarinen sanoo.

"Kohtaamisen merkitys ei häviä koskaan"

Antti ja Pia Ropposella haave yrittäjyydestä ja perheyrityksestä on ollut niin pitkään, ettei sitä suhdanteet heilauta.

– Se alkoi yli 20 vuotta sitten, kun vielä seurustelimme. Saimme neljä ihanaa lasta eikä siinä oikein ollut aikaa yrittäjyydelle, mutta nyt toteutamme unelmaamme, Antti Ropponen kertoo.

Hotelliyrittäjä Antti Ropponen.
Hotelliyrittäjä Antti Ropposen haave omasta perheyrityksestä toteutui kesällä 2015.Yle/ Ilkka Loikkanen

Myös perheen 18-vuotias esikoinen viettää päivät hotellilla, hän opiskelee oppisopimuksella kokiksi.

Parinkymmenen vuoden aikana Antti Ropponen on selkeästi kotiutunut Gustavelundiin. Seuraavaksi hän aikoo houkutella paikalle japanilaisen matkailijaryhmän, matkailijoita Aasiasta ja järviluontoon rakastuneita ihmisiä. Kokoushotellin omistajaa eivät virtuaalipalavereiden ja nettipuheluiden yleistyminen huoleta.

– Pitää muistaa, että ihmispää on rakennettu siten, että kohtaamisen merkitys ei häviä koskaan. Se on asia, jonka olen omaan kiviseinääni hakannut, Ropponen sanoo.