Yleistyvä villisika yritetään saada kuriin – kymmenien eläinten lauma voi ilmestyä yllättäen

Villisikakanta halutaan pitää mahdollisimman pienenä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi. Kanta voi kuitenkin kasvaa vauhdilla, sillä sika lisääntyy nopeasti. Orimattilassa villisika yleistyi vuodessa muutamasta yksilöstä kolmeksi suureksi laumaksi.

luonto
Villisika
Eemeli Peltonen / Yle

Orimattilassa tehtiin ensimmäisiä havaintoja villisioista runsas vuosi sitten. Liikkeellä oli yksittäisiä kulkijoita, jotka etsivät elintilaa. Eläinten liikkuminen oli satunnaista, eikä esimerkiksi vuoden 2015 kevään maalaskennoissa kirjattu yhtään havaintoa villisioista.

Yhtäkkiä tuli kahdesta kolmeen parinkymmenen villisian laumaa. Kyllä se meidät yllätti.

Reino Kiviniemi

Kunnes tänä syksynä sikahavaintoja alkoi kertyä. Varmoja havaintoja on tehty kahdesta parikymmenpäisestä laumasta. Vahva epäilys on, että paikkakunnalla elelee kolmaskin lauma.

– Kyllähän se meidät yllätti. Olimme tottuneet siihen, että on vain yksi tai kaksi villisikaa, ja nyt yhtäkkiä tuli kahdesta kolmeen parinkymmenen villisian laumaa, sanoo Orimattilan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Reino Kiviniemi.

Muuttovirta kohti länttä

Orimattila kuuluu Suomen riistakeskuksen Uudenmaan alueeseen. Riistasuunnittelija Antti Piironen riistakeskuksesta on hieman yllättynyt Orimattilan sikalaumoista.

Mahdottomana hän ei kuitenkaan arvoita pidä. Villisika levittäytyy usein uusille elinalueille joko yksinäisten eläinten tai pienten laumojen voimin, jolloin niitä on vaikea havaita. Eläin kun on piiloutumisen mestari.

– Viime kevään maalaskennoissa Itä-Uudellamaalla arvoitiin olevan noin 300 villisikaa. Fakta on, että villisikakanta on kasvussa, Piironen sanoo.

Tautivaara huolettaa

Fakta on, että villisikakanta on kasvussa.

Antti Piironen

Vuoden aikana villisika on ollut tapetilla afrikkalaisen sikaruton vuoksi. Rutto on levinnyt Itä-Euroopan kautta jo Viroon asti. Sikarutto saattaa tarttua kesyihin sikoihin, mikä on iso riski maataloudelle.

Maa- ja metsätalousministeriö onkin linjannut, että villisikakanta tulisi pitää mahdollisimman pienenä, ettei tauti pääsisi leviämään.

Nyt sikoja arvoidaan olevan vajaat 1 500. Kannan rajoittamisessa kuvaan astuvat metsästäjät.

Suomalaiset ovat tehneet vuosia metsästysmatkoja villisian houkuttamana esimerkiksi Viroon ja Puolaan. Se on siis himoittua riistaa herkullisen lihansa ja vaikean metsästettävyytensä puolesta. Kotimaassakaan metsästäjiä on tuskin vaikea saada innostumaan sikajahdista.

Riistanhoito ja metsästys lääkkeeksi

Esimerkiksi Orimattilassa maanomistajia ja metsästäjiä patistellaan perustamaan sikoja varten ruokintapaikkoja. Niiltä eläimet on helpompi kaataa, kun ne ovat paikallaan syömässä. Jo tällä metsästyskaudella sikoja on kaadettu paikkakunnalla parikymmentä.

Lisäämme ruokintapaikkoja, että siat pysyvät pois viljelyksiltä ja talojen pihoista.

Reino Kiviniemi

Ruokinnalla metsästettäessä saadaan aikaan varmoja riistalaukauksia, ja pystytään tarkemmin kohdistamaan metsästys haluttuihin yksilöihin.

– Ei ole muita vaihtoehtoja, kuin seurata tilannetta, ja aina sen mukaan me joudumme tekemään töitä metsästyksen kanssa. Lisäämme ruokintapaikkoja, jotta siat pysyvät pois viljelyksiltä ja talojen pihoista. Samalla pyrimme pitämään villisikakannan kurissa, sanoo Orimattilan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Reino Kiviniemi.

Villisika riistakameralla kuvattuna.
Tämä villisika käveli orimattilassa riistakameran eteen.Mika Lehtinen

Pysäyttämätön eläin?

Orimattilan sijainti on otollinen villisian levittäytymiselle. Itäiseltä Uudeltamaalta ja Kymenlaaksosta, joissa niiden kannat ovat vahvoja, eläimet kulkevat kohti länttä.

Orimattilan länsipuolella tulee vastaan eräänlainen raja sikojen levittäytymiselle, nimittäin Lahden ja Helsingin välinen moottoritie riista-aitoineen. Sen länsipuolella on Päijät-Häme ja riistakeskuksen Etelä-Hämeen alue.

Etelä-Hämeessä villisikoja on selkeästi vähemmän kuin itäisellä Uudellamaalla. Riistapäällikkö Jyri Rauhala arvioi eläimiä olevan Päijät- ja Kanta-Hämeen maakunnissa muutamia kymmeniä, pääasiassa alueen itälaidalla.

Seuraamme kannan kehittymistä tarkkaan.

Jyri Rauhala

– Pari vuotta sitten meilläkin oli vain muutamia yksittäisiä villisikoja, ja muutos voi olla nopeaa. Siksi seuraamme kannan kehittymistä tarkkaan, Rauhala sanoo.

– On vielä epävarmaa, kuinka paljon moottoritie rajoittaa sikojen liikkeitä, koska havaintoja ei juuri ole, sanoo puolestaan riistasuunnittelija Piiroinen riistakeskuksen Uudenmaan aluetoimistolta.

Metsästäjä, villisikahavaintosi kiinnostavat

Metsästäjiltä kaivataankin havaintoja sikojen liikkeistä. Yleistyneet riistakamerat ovat korvaamaton apu eläinten liikkeiden seuraamisessa.

Sikojen muuttoliike länteen tuntuu vääjäämättömältä. Orimattilassa tiedetään, etteivät moottoritie ja sen riista-aidat villisikaa pidättele.

– Meiltä lähti viime perjantaina liikkeelle kaksi villisikaa, jotka tonkivat reittinsä riista-aidan ali ja ne jatkoivat matkaansa tien länsipuolelle Hollolaan, jossa ne oli havaittu peurojen ruokintapaikalla, riistanhoitoyhdistyksen nokkamies Kiviniemi kertoo.