Merivesi voi nousta Helsingissä yli 4 metriä tämän vuosisadan loppuun mennessä

Merenpinta Helsingin rannikolla voi nousta pahimmissa myrskyissä tämän vuosisadan lopussa reippaasti yli 4 metriä. Tämä selviää nelivuotisesta tutkimuksesta, jossa ensi kertaa yhdistettiin aallon ja veden korkeudet sekä tuuli matemaattisiin malleihin. Uusi tutkimus kertoo entistä tarkemmin, mihin Helsingissä kannattaa rakentaa. Myös muiden rannikkokuntien toivotaan ottavan mallia pääkaupungista.

Kotimaa
Pelastusrengas Tervasaaren laiturinnokassa
Antti Kolppo / Yle

Tutkittua tietoja vedenkorkeudesta, aaltoilusta, tuulista sekä ilmastonmuutoksesta tarvitaan, jotta rantarakentamiselle voidaan määritellä turvalliset korkeudet. Tarkoituksena on estää tulvatuhot ja säästää kallista tonttimaata, ettei rannoille jää myöskään turhia varoalueita.

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilaamassa ja Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden toteuttamassa nelivuotisessa tutkimuksessa yhdistettiin ensimmäistä kertaa laajasti aallon ja vedenkorkeudet sekä tuulet matemaattisiin malleihin.

Aaltopoijut mittasivat aaltojen korkeuksia vuosina 2012–2014 muun muassa Hernesaaren, Östersundomin ja Kruunuvuorenrannan edessä.

Jokaiselle mittauspaikalle määriteltiin mahdollisten aallon- ja vedenkorkeuksien skaala ja eri korkeuksien esiintymistodennäköisyydet. Tiedot yleistettiin Helsingin muille rannoille käyttämällä laskentamalleja. Näin saatiin entistä tarkempi turvallisten rakentamiskorkeuksien kartta, joka on Suomessa ensimmäinen laatuaan.

Karttaan voi tutustua täältä. (siirryt toiseen palveluun) Vuosiluvut (nykytilanne, 2050 ja 2100) saa vaihtumaan vasemmalta alhaalta.

Meri on aina kallellaan jonnekin

Helsinkiläiset tietävät Hernesaaren kärjen tuuliseksi paikaksi ja nyt vahvistui, että siellä syntyy Helsingin rannikon rajuin aallokko. Merivesi voi nousta parhaillaan kaavoitettavalla alueella 3,97 metriä nykyisestä vuoteen 2100 mennessä. Uudesta tutkimuksesta onkin heti apua alueen kaavoittajille.

Mittaukset myös vahvistivat sen, että meri on aina kallellaan johonkin suuntaan, jopa kilometrin säteellä. Esimerkiksi Hernesaaren vieressä, Jätkäsaaren suppilomaisessa satama-altaassa myrsky voi nostattaa veden pinnan 4,53 metriin vuonna 2100. Meren liikkeisiin vaikuttaa aaltojen ja tuulen lisäksi myös muun muassa meren pohja ja rannan jyrkkyys.

– Helsingin niemellä suurin merkitsevä aaltokorkeus on noin metri, mutta sitten kun se aalto iskee jyrkkään rantaan, se heijastuu eli kaksinkertaistuu, eli Helsingin niemellä maksimiaallonkorkeus voi olla kaksi metriä, osastopäällikkö Ilkka Vähäaho kiinteistövirastosta kertoo.

Ilkka Vähäaho
Helsingin kiinteistöviraston osastopäällikkö Ilkka Vähäaho.Antti Kolppo / Yle

Tammikuun 2007 myrskyssä vesi nousi esimerkiksi Presidentinlinnan edessä lähemmäs kahta metriä. Uuden tutkimuksen mukaan vesi nousee siellä vuoden 2100 myrskyssä peräti 3,4 metriä. Saman verran vesi nousee myös Merihaassa, jonne on suunniteltu uuden Kruunuvuorenselän ylittävän sillan toista päätä.

Kruunuvuorensillan raitiovaunuliikennettä tulee käyttämään arviolta 37 000 ihmistä päivittäin. Jos se jouduttaisiin sulkemaan meriveden noustua esimerkiksi Merihaassa, uuden Kruunuvuorenrannan asuinalueen ja Laajasalon asukkaat olisivat aikamoisessa motissa.

Jo nyt metron suuaukot vaarassa

– Tällä hetkellä rakennusten korkotaso Merihaassa on vähän päälle plus kaksi metriä. Kaikessa rakentamisessa pitää varautua vuonna 2100 siihen, että korkotaso onkin plus 3,4, Vähäaho muistuttaa.

Tämä ei koske ainoastaan uutta siltaa, vaan esimerkiksi mahdollista Pisara-rataa ja muuta uutta rakentamista.

Talvinen meri
Hernesaaressa on rajuin aallokko koko Helsingin rannikolla. Vesi voi siellä nousta myrskykelillä vuonna 2100 jopa 4 metriä. Aluetta kaavoitetaan parhaillaan.Antti Kolppo / Yle

– Tällä hetkellä nykyisen metron suuaukot ovat liian matalalla näihin vuoden 2100 lukuihin ajatellen, Vähäaho muistuttaa.

Päättäjillä ja pelastusviranomaisilla onkin edessään pohdittavaa, miten yhä kohoaviin vedenpintoihin ja tulviin varaudutaan. Esimerkiksi Kaitalahdessa Itä-Helsingissä on jouduttu korottamaan tulvapatoja, koska merivesi on noussut jo nyt yli rakennusten korkotason.

Siihen, pitäisikö esimerkiksi Kauppatorille rakentaa tulvavallit, virkamies ei ota kantaa.

– Säkitys on hyvä apu hetkellisiin tilanteisiin. Yleensä vedennousuun voidaan varautua, koska se on tiedossa vuorokauden etukäteen.

Vähäaho mainitsee esimerkkinä uudesta rakentamisesta Hampurin Hafencityn, jossa vesi nousee usein rakennusten alempiin kerroksiin. Niissä ei ole kuitenkaan asuntoja, vaan esimerkiksi parkki- ja muita yleisiä tiloja.

– Voihan se vesi nousta ja voi katsoa sitä vaikka ikkunasta, jos rakennus on vain vesitiiviisti rakennettu.

Mallia muille rannikkokunnille

– Tietoa Helsingin aaltotutkimuksesta voisi hyödyntää muuallakin rannikko- ja sisävesikunnissa, Suomen ympäristökeskuksen kehitysinsinööri Antti Parjanne vinkkaa muille kunnille.

Tällaisia kuntia ovat muun muassa Espoo, Loviisa ja Turku.

Antti Parjanne
Kehitysinsinööri Antti Parjanne Suomen ympäristökeskuksesta.Antti Kolppo / Yle

Suomen ympäristökeskus kerää parhaillaan Ely-keskuksista tietoja rakentamiskorkeuksista Suomen eri kunnissa. Tiedot on tarkoitus julkaista netin karttapalvelussa.

Veneilijät saavat uuden hälytysjärjestelmän

Helsingin tavoitteena on myös aaltopoijujärjestelmä, jolla varoitetaan vesibusseja ja veneilijöitä korkeasta aallokosta. Poijut on jo tilattu.

– Niihin on tarkoitus kytkeä järjestelmä, joka kertoisi, milloin on turvallista veneillä ja ajella vesibusseilla Isosaaren pohjoispuolella eli mantereen puolella ja milloin on turvallista jatkaa eteläpuolelle.

Hanke on sekä jatkoa aaltotutkimukselle että yksi osa Helsingin kaupunginvaltuuston määrittelemää strategiaohjelmaa vuosille 2013-2016. Strategiaohjelman mukaan Meri-Helsinki tarjoaa sekä vapaa-ajan mahdollisuuksia rannoilla ja saaristossa että kehittää vesiliikennettä.

Helsingissä ja Espoossa on valmistunut myös tulvariskien hallintasuunnitelma, kuten EU:n tulvadirektiivi vaatii. Siinä painotetaan myös yksityisten kiinteistön omistajien omatoimista varautumista tulviin ja luetellaan tulvaherkkiä kohtia muun muassa Helsingin Tammisalossa ja Espoossa Nuottaniemessä ja Otaniementiellä.

Tästä Uudenmaan ely-keskuksen kokoamasta hallintasuunnitelmasta voi poimia myös sen havainnon, että viranomaiset pitävät lakkoa suurempana uhkana satamien lastaustoiminnalle kuin hetkellisiä myrskyjä.

Helsingin kaupunginsuunnittelulautakunta käsittelee tulvariskejä huomisessa kokouksessaan.

Uuden aalto- ja tuulitutkimuksen voi lukea kokonaisuudessaan täältä. (siirryt toiseen palveluun)