Laskiaispulla on alkujaan ruotsalainen – ja mantelimassa se aito täyte

Laskiaispullan alkuperä on Ruotsissa, jossa vehnäpullan täytteeksi keksittiin laittaa mantelimassaa ja kermaa. Tämän vuoden uutuustäyte on pähkinäinen suklaalevite, jonka uutuudenviehätys ei kuitenkaan perinteille pärjää.

ilmiöt
Laskiaispulla ja kahvikuppi
Laura Valta / Yle

Laskiaispulla on vakiintunut tärkeäksi osaksi suomalaista laskiaisen viettoa, mutta makean herkun alkuperä löytyy länsinaapurin puolelta.

Nykyisen kaltaisen, täytetyn laskiaispullan eli semlan historia ulottuu Ruotsissa 1800-luvulle saakka. Laajalle se levisi kuitenkin vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Alkujaan vehnäpullaan keksittiin laittaa täytteeksi nimenomaan mantelimassaa. Pullaan tehtiin kolo ja ylimääräinen pullamössö sekoitettiin kerman sekä mantelimassan kanssa, ja seos laitettiin takaisin kolon täytteeksi.

Ruotsalaiset vaalivat perinteitä

Perinnetietoiset ruotsalaiset nauttivat edelleen laskiaispullansa mantelimassalla – suomalaisten suosima hillo ei länsinaapureille kelpaa.

Esimerkiksi Haaparannalla, länsirajan lähellä sijaitsevassa konditoriassa tehdään kyllä hillotäytteisiäkin laskiaispullia, mutta niitä on vain muutama prosentti. Ja niitä ostavat vain suomalaiset.

– Ruotsalaiset vaalivat perinteitä mielestäni paljon enemmän kuin suomalaiset, arvelee Nya Konditorietin yrittäjä Kyösti Lauri.

Vahvasta perinteestä huolimatta tänä vuonna täytteeksi on keksitty jotain uutta: mantelimassan tilalle on vaihtelun vuoksi laitettu nutellaa eli pähkinäistä suklaalevitettä.

– Kerran maistavat ja päätyvät takaisin mantelimassaan, kuvailee Lauri nutellasemlan suosiota.

Semloja monta kuukautta

Semlan kausi on Ruotsissa huomattavasti pidempi kuin Suomessa. Vaikka laskiaistiistai onkin ehdottomasti suosituin pullapäivä, osaavat ruotsalaiset nautiskella perinneherkkuaan muulloinkin.

– Laskiaispullakausi aloitetaan heti joulun jälkeen ja se jatkuu pääsiäiselle saakka. Ne tykkää Ruotsissa syödä semloja, virnistää Lauri.