SAK valmiimpi nielemään ikäviä heikennyksiä – Sipilä ei kerro hallituksen linjaa

Kiista paikallisesta sopimisesta häiritsee neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta, joita kuitenkin käydään tiiviisti tällä viikolla.

politiikka
Juha Sipilä ja Lauri Lyly
Juha Sipilä ja Lauri LylyMartti Kainulainen / Vesa Moilanen / Lehtikuva

Neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta häiritsee yhä pahemmin hallituksen tavoittelema paikallisen sopimisen lisääminen. Suurin palkansaajajärjestö SAK asetti pakkolait korvaavalle ratkaisulle maanantaina joukon ehtoja, päällimmäisenä yhä tiukempi vaatimus, että paikallinen sopiminen on kytkettävä neuvotteluihin yhteiskuntasopimuksesta.

SAK ilmoitti, ettei se tee ratkaisuja, jos hallituksen linja paikallisesta sopimisesta ei ole selvillä.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) sanoi viikonloppuna Lännen Median haastattelussa, että hallituksen pitää tehdä päätös asiasta, koska hän ei usko paikallista sopimista pohtivan kolmikantaisen työryhmän saavan aikaan yksimielistä loppupäätelmää.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kuittasi tiistaina asian eduskunnassa sillä, että työryhmän pitää antaa tehdä työnsä. Sillä on aikaa maaliskuun puoliväliin saakka.

– Kun ehdotuksia tulisi pöydälle. Touhu on tällä hetkellä ilmakitaran soittoa, Sipilä muotoili.

EK lakitien kannalla, SAK ei

SAK:n mielestä paikallisen sopimisen pitäisi tapahtua työehtosopimusten kautta eikä keskusjärjestö halua erillistä lakia. Pelkona on, että lakiin perustuva mahdollisuus poiketa työehtosopimuksista johtaisi niiden yleissitovuuden murtamiseen.

Samalla linjalla on ministeri Lindström, jonka mukaan paikallista sopimista tulisi lisätä työehtosopimuksiin tukeutuen.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) totesi joulukuussa, että paikallinen sopiminen on vahvemmalla pohjalla, kun sillä on "lainsäädännöllinen perälauta". Työnantajien EK on lakitien kannalla.

EK haluaa myös pitää paikallisen sopimisen erillään neuvotteluista yhteiskuntasopimuksesta, mitä kuvataan palkansaajapuolella lukoksi, joka estää ratkaisun syntymisen.

SAK:ssa ymmärrystä työajan pidentämiselle

Jo viides yritys saada valtakuntaan Sipilän hallituksen vaatima yhteiskuntasopimus alkoi viime kuussa, kun työnantajien EK käänsi kelkkaansa ja ilmoitti olevansa sittenkin valmis yrittämään uudelleen.

Joidenkin arvioiden mukaan SAK:n riveissä on vahvistunut ymmärrys siitä, ettei yhteiskuntasopimusta synny, ellei mukana ole palkansaajaliikkeelle vastenmielisiä työehtojen heikennyksiä.

SAK:n eilen maanantaina kokoontunut hallitus ei kuitenkaan ottanut kantaa yhteiskuntasopimuksen yksityiskohtiin eikä tiettävästi arvottanut sen mahdollista sisältöä. Pöydällä ovat olleet esimerkiksi työnantajamaksujen osittainen siirtäminen palkansaajien maksettavaksi, suomalaisten pisimpien lomien lyhentäminen, lomarahojen leikkaaminen sekä arkipyhien muuttaminen työpäiviksi.

Maanantaisen kokouksen perusteella SAK:n hallituksessa on valmiutta miettiä työaikojen pidentämistä. Laajin hyväksyntä SAK:n hallituksessa on järjestön itse tarjoamalle työnantajamaksujen siirrolle, jota SAK:ssa pidetään tasapuolisena keinona kohentaa Suomen kilpailukykyä. Työnantajaleirissä ei olla yhtä innostuneita, koska käytännössä kyse olisi verotuksen kiristymisestä.

EK:ssa pohdittu palkkaratkaisua kevääksi

SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn kuvataan saaneen enemmän hengitystilaa ja lisää valtuuksia tuoda pöytään kokonaispaketti, jonka SAK:n hallitus haluaa nähdä ennen kuin se ottaa varsinaisesti kantaa sisältöön.

Yhdeksi väännön aiheeksi neuvotteluissa voi nousta myös se, leikataanko jostakin paljon vai höylätäänkö useasta kohdasta vähän.

SAK toivoo, että tämän kevään työmarkkinaneuvotteluissa voitaisiin sopia myös palkkaratkaisusta. Tiettävästi EK:n riveissäkin on pohdittu vaihtoehtona, pitäisikö palkoista sopia jo tänä keväänä eikä vasta syksyn liittokierroksella. EK tavoittelee palkankorotuksiin nollalinjaa.

Tilanne työmarkkinaratkaisun synnyn kannalta on sikälikin parempi kuin syksyllä, että Etelärannassa on nähty ettei lausuntokierroksella arvostelua kerännyt hallituksen pakkolakipaketti ole yhtä houkutteleva vaihtoehto kuin työnantajapuolella on ajateltu.

Sipilän hallitus toivoo työmarkkinajärjestöiltä hallituksen pakkolakien korvaajaa, jonka pitäisi parantaa Suomen kilpailukykyä.