Valvontaeläinlääkäri: nykyinen eläinsuojelulaki pitää eläimiä ihmisten irtaimistona

Maa- ja metsätalousministeriössä on meneillään eläinsuojelulain laaja kokonaisuudistus. Torstaina eduskunnassa luennoinneista valvontaeläinlääkäreistä lainsäädännön pitäisi huomioida nykyistä enemmän eläinten tarpeet.

luonto
Kyyttöjä
Jouni Pilto / Yle

Mikkelin ja Savonlinnan valvontaeläinlääkärit Auli Koponen ja Tiiu Järvensivu veivät torstaina viestiä eduskuntaan eläinsuojelulainuudistamistarpeista.

Eläinlääkärit haluavat uudistuksia eläinsuojelulakiin. Muutoksia halutaan esimerkiksi koirien, kissojen, hevosten ja nautoja koskeviin eläinsuojelusäännöksiin.

Valvontaeläinlääkäreiden mielestä nykyinen eläinsuojelulainsäädäntö ei lähde eläinten fysiologisista tarpeista, vaan pikemminkin siitä, ”miten paljon tarpeista voi nipistää”. Heidän mielestään nykylaissa eläimillä ei ole lainkaan itseisarvoa, vaan niiden katsotaan olevan omistajansa irtainta omaisuutta.

Huomiota pitäisi kiinnittää tarpeisiin, kuten eläinten juomaveden saantiin ja luontaiseen tarpeeseen liikkua ja leikkiä.

Taustalla on kaavailtu eläinsuojelulain uudistus, jolla halutaan selkeyttää eläinsuojelulainsäädäntöä nykyisestä. Uudistuksella halutaan parantaa eläinten hyvinvointia sekä tehostaa eläinsuojeluvalvontaa.

Uuden eläinsuojelulain on tarkoitus valmistua vuonna 2016. Nykyinen laki on vuodelta 1996.

Kissojen vapaana liikkumista rajoituksia

Valvontaeläinlääkäreiden monikohtaisessa esityksessä peräänkuulutetaan useita rajoituksia. Muun muassa kissojen vapaana liikkuminen taajama-alueilla halutaan kieltää.

Myös vasikoiden nupoutus ilman rauhoitusta, puudutusta ja kivunlievitystä halutaan kieltää.

Lääkärit haluaisivat myös keinoja puuttua tilanteisiin, joissa lemmikkieläimien kanssa ei asuta, vaan niitä käydään ruokkimassa vain pitopaikassa. Lakiin haluttaisiin kohta, jossa edellytetään asumaan saman katon alla lemmikkieläimen kanssa. Esimerkiksi kerran vuorokaudessa tapahtuva tarkastus sallittaisiin vain väliaikaisena.

Tulkinnanvaraisuus ongelmana

Lääkärit pitävät nykyistä lakia epämääräisenä. Laki esimerkiksi vaatii, että täysikasvuista koiraa on ulkoilutettava päivittäin riittävän usein. Tulkinnanvaraiseksi kuitenkin jää lääkäreistä se, kuinka paljon on riittävästi.

Viranomaistyön kannalta epämääräisyys tuottaa ongelmia, sillä todistustaakka jää viime kädessä viranomaiselle.

Uudistuksia kaivataan myös rangaistuksiin, joita lääkärit pitävät monin kohdin olemattomina. Esimerkiksi parteen kiinni kytkettyjen lypsylehmien ja hiehojen laiduntamisvelvoite on tehoton, koska sen rikkomisesta ei seuraa lääkäreistä mitään. Tämä johtuu siitä, ettei laiduntamista pystytä käytännössä valvomaan.

Vanhaa lainsäädäntöä pidetään myös kansalaisten kannalta ongelmallisena. Epämääräiset kriteerit voivat aiheuttaa eriarvoisuutta kansalaisille.