Pettämistä, perheväkivaltaa ja kadonneiden etsintää – Yksityisetsivän työ on arkista puurtamista

Yksityisetsivä hankkii tietoa ja tekee tutkimuksia asiakkaan toimeksiannosta. Maassamme on noin kolmekymmentä yksityisetsiväpalveluja tarjoavaa toimistoa. Ala on hyvin miesvaltainen, kaikista yksityisetsivistä naisia on alle kymmenen.

ilmiöt
Yksityisetsivä kuvaa miestä parkkihallissa
Etsivän työssä tarkkaillaan seurattavan toimintaa ja käyttäytymistä.Juha Hintsala / Yle

Useimmille meistä yksityisetsivän työ on tullut tutuksi TV-sarjojen luoman värikkään mielikuvan kautta. Työ on kuitenkin sarjojen luomaa kuvaa arkisempaa. Yksityisetsivän tavanomaisiin toimeksiantoihin kuuluvat uskottomuusepäilyt, väärinkäytös- ja epärehellisyystutkinnat, vahingontekojen selvittäminen sekä kadonneiden henkilöiden etsintä.

Nelikymppinen Teemu Aapavaara on toiminut turvallisuusalalla liki kaksikymmentä vuotta, viimeiset kuusi vuotta myös yksityisetsivänä. Hän on miesvaltaisen alan nuorimpia työntekijöitä.

– Yksityisetsivän työ on sellaista vanhan ajan käsityöläistaitoa, eli sen oppii vain tekemällä. Mielikuvat murhia tutkivista salapoliiseista ovat tuttuja TV-sarjoista, mutta meidän perustyö on kuitenkin paljon arkisempaa. Lyhyesti sanottuna yksityisetsivä hakee tietoa muun muassa siitä, kuka vie kassasta rahaa tai varastosta tavaraa, kenen seurassa perheen teini-ikäinen lapsi pyörii tai pettääkö oma puoliso.

– Me haemme vastauksia asiakasta askarruttaviin kysymyksiin, olemme eräänlaisia tiedonhakijoita.

Lyhyesti sanottuna yksityisetsivä hakee tietoa

Teemu Aapavaara

Tarvitaanko työssä Sherlock Holmesin taitoja?

Kuuluisin kuvitteellinen salapoliisihahmo on meille kaikille tuttu Sherlock Holmes, jonka äly ja havaintokyky ovat ihan omaa luokkaansa. Teemu Aapavaaran mielestä näistäkin taidoista olisi kyllä hyötyä.

– Ei tätä työtä pysty kukaan ihan kylmiltään tekemään. Tavallista tiedonhakua voi tehdä yksin, mutta seurannassa tarvitaan vähintään kaksi henkilöä. Jos yksityisetsivän työtä haluaa tehdä tosissaan, niin verkostoituminen alan muiden toimijoiden kanssa on välttämätöntä.

Yritykset työllistävät eniten

Yrityksiltä tulleet toimeksiannot ovat yleisempiä, mutta myös yksityishenkilöt käyttävät toimistojen palveluita. Töitä tehdään tasaiseen tahtiin ja voitaisiin tehdä enemmänkin, jos ihmiset käyttäisivät ongelmiensa ratkaisuun alan tarjoamia palveluita.

– Hommia tehdään aika laajalla kirjolla, mutta karkeasti arvioituna yksityishenkilöiden yleisimmät toimeksiannot ovat uskottomuusepäilyjä tai halu löytää kadonnut henkilö. Yrityksissä tutkitaan yleensä hävikkiä ja epärehellisyyttä. Myyntialan yritys voi esimerkiksi tarkistaa tekeekö heidän myyntitykkinsä töitä myös kilpailijan laskuun, Aapavaara kertoo.

Aika matalalla profiililla pyrimme yleensä toimimaan

Teemu Aapavaara

Seurantaa tehtäessä yksityisetsivät yrittävät pysyä mahdollisimman huomaamattomina. Aapavaaran mukaan siihen ei tarvita mitään naamiointivälineitä.

– Ajatus on, että meidän toimintaamme ei huomata ennen kuin loppuraportti on laadittu ja luovutettu asiakkaalle. Jos pitää mennä oikeusistuimeen todistamaan, niin siellä tulee ilmi keitä me olemme ja mitä olemme tehneet. Aika matalalla profiililla pyrimme yleensä toimimaan. Kyse on enemmän ihmisten toiminnan arkisesta tarkkailusta ja rekisterien tutkimisesta, summaa Teemu Aapavaara.

Syntyykö vaaratilanteita?

Yksityisetsivät selvittävät myös erilaisia vahingontekoja ja etsivät todistajia oikeudenkäyntiä varten. Voisi kuvitella, että näissä toimeksiannoissa tilanne voi kärjistyä väkivaltaiseksi.

– Kyllä ravintolan portsareilla tai myymäläetsivillä on enemmän vauhtia ja vaarallisia tilanteita kuin meillä yksityisetsivillä. Tarvittaessa voimme varautua voimankäyttövälineillä rikoksentorjuntatehtävissä. Meillä on samat varusteet kuin vartiointiliikkeiden työntekijöillä: teleskooppipatukat ja kaasusumuttimet. Niitä kuitenkin kannetaan ja käytetään hyvin harvoin.

Seurantavälineitä
Tekniikka auttaa tarkkailussa.Yle / Juha Hintsala

Erikoisvälineet ja työajat

Nykyään kuka tahansa meistä voi hakea tietoa internetistä, ja erilaisia seurantaan kykeneviä laitteita ja applikaatioita on kaikkien saatavilla. Näiden perustyökalujen lisäksi toimistoilla on käytössään monenlaisia vakoiluvärkkejä.

– Perusvarusteena ovat erilaiset viestintävälineet, matkapuhelimet, radiopuhelimet ja videokamerat. Sitten on joitakin erikoiskameroita, jotka eivät näytä kameroilta. Meiltä löytyy napinreikäkameroita, silmälasikameroita ja paljon muita tarvittavia laitteita, Teemu Aapavaara paljastaa.

Juttua tehdessäni soitin puoliltapäivin Aapavaaran Kerberos turvallisuuspalveluiden Oulun toimistoon. Puhelin soi pitkään, mutta sitten hieman uninen äänivastasi ja kertoi olleensa töissä koko yön. Herää kysymys yksityisetsivän työajoista?

Ei meillä ole mitään työaikoja, eivät rosvotkaan kelloa katsele

Teemu Aapavaara

– Ei meillä ole mitään työaikoja, eivät rosvotkaan kelloa katsele. Töitä tehdään silloin kun tilanne sitä vaatii. Onhan se vaikeaa suunnitella työvuoroja eteenpäin, kun työ on kuitenkin keikkaluontoista.

Etsivän työssä vaaditaan erilaista joustavuutta kuin perinteisiissä toimistohommissa. Kun töihin lähtee, niin sitä ei tiedä mistä päin Suomea löytää illalla itsensä, naurahtaa Aapavaara.

– Itse tykkään tästä työstä juuri siksi, koska en ole mikään kahdeksasta neljään puurtaja. Illalla saattaa olla ihan toisella paikkakunnalla. Minulla on auton takakontissa makuupussi, kamppeet, teltta ja eväät. Silloin ei tarvitse arpoa missä nukkuu jos tilanne sitä vaatii, tuumii Aapavaara.

Yllättäviin tilanteisiin pitää varautua

Hotellia käytetään tilanteen mukaan, kunhan seuranta ei katkea. Mutta myös yllättäviin tilanteisiin on syytä myös varautua.

– Kerran lähdettiin seuraamaanetsintäkuulutettua henkilöä, joka ajoi lopulta mökille takamaille. Siinä olisi ollut vähän vaikeaa lähteä välillä hotelliin nukkumaan ja tulla aamulla katsomaan vieläkö mies majailee mökissä. Kyllä siinä tilanteessa lyödään teltta näreeseen, jonka jälkeen toinen seuraa mökkiä ja toinen lepäilee.

Yleensä sitä löytää itsensä ulkoa jostain näreen kyljestä

Teemu Aapavaara

Yksityisetsivien keskuudessa kiertävän surkuhupaisan sisäpiirivitsin mukaan ei taida olla yhtään toimeksiantoa, jossa seurattava henkilö asuisi kerrostalolähiössä ja talon parkkipaikka olisi täynnä autoja, joiden sekaan olisi helppo piiloutua. Autossa odotellessa sitten syötäisiin donitseja ja heitetäisiin läppää. Tosielämässä seurattava päätyy yleensä pitkän hiekkatien päähän, missä on vain yksi ainoa mökki.

– Kyllähän sitä toivoo, että voisi toimia taajamassa, lämpimässä autossa munkkeja popsien, mutta yleensä sitä löytää itsensä ulkoa jostain näreen kyljestä, Teemu Aapavaara naurahtaa.

Toimeksiannon hinta ja loppuraportti

Asiakkaalle koituvien kustannusten osalta tavallisissa uskottomuustapausten selvityksissä puhutaan yleensä sadoista, ei tuhansista euroista. Laivaristeilyistä sovitaan jokin könttäsumma, koska laivalla ollaan koko ajan, vaikka töihin menisikin vain pari tuntia.

Aamulla herätessä on käynyt mielessä, että löytyykö lehdestä lööppi, jossa kerrotaan miehen surmanneen vaimonsa tai päinvastoin

Teemu Aapavaara

– Pyrimme minimoimaan turhan työn kartoittamalla milloin mahdollinen pettäminen todennäköisimmin tapahtuu. Tarkkailu ajoitetaan juuri niihin hetkiin, kun seurattava on ilmoittanut olevansa vaikka "ylitöissä”. Näin saadaan paras tulos aikaiseksi pienemmällä tuntimäärällä, Aapavaara summaa.

Kun loppuraportti asiakkaan antamasta toimeksiannosta luovutetaan, voi saajan reaktio vaihdella pettymyksestä raivoon.

– Välillä jopa tuntuu, että asiakkaat ovat hieman pettyneitä, kun heidän epäilynsä ei käynytkään toteen. Toisinaan uskottomuustapauksissa raportin luovuttamisen jälkeen on tullut nukuttua yö kylmä hiki pinnassa. Aamulla herätessä on käynyt mielessä, että löytyykö lehdestä lööppi, jossa kerrotaan miehen surmanneen vaimonsa tai päinvastoin. Onneksi näin ei ole koskaan käynyt, mutta välillä asiakkaan reaktio voi olla yllättävän raju. Silloin sanonkin asiakkaalle, että mieti asiaa yön yli ennen kuin sanot tai teet mitään, Teemu Aapavaara sanoo.