Lääkäri kysyy suvun sairauksista – osaatko vastata?

Nuoret aikuiset pitävät huolta omasta terveydestään ja sen takia kiinnostuvat oman suvun sairaushistoriasta. Kun tietää riskistään sairastua, voi yrittää ennaltaehkäistä sen puhkeamista.

Kotimaa
Kuva sydämesi hyvinvointi esitteestä.
Henrietta Hassinen / Yle

Harvoin pelkästään perimä selittää sairastumisen, mutta alttius sairastua voi periytyä. Esimerkiksi alttius kakkostyypin diabetekseen periytyy voimakkaasti.

Jos esimerkiksi toinen vanhemmista sairastaa kakkostyypin diabetestä, niin oma riski sairastua on 40 prosenttia. Jos sekä äidillä että isällä on tämä tauti, niin lapsen riski sairastua kasvaa 70 prosenttiin.

Kakkostyypin diabetestä sairastaa 250 000 suomalaista ja lähes 150 000 tietämättään.

Kysy vanhemmiltasi suvun sairaudet

Omilta vanhemmiltaan on hyvä kysyä suvun sairauksista jo ajoissa.

– Onko heillä sairauksia, mihin he joutuvat käyttämään säännöllistä lääkitystä, ja jos on vaikka sepelvaltimotautia, niin minkä ikäisenä se mahdollisesti on todettu, sanoo Helsingin Pihlajamäen terveysaseman ylilääkäri Arhi Esansaari.

Tieto omien vanhempien, isovanhempien ja sisarusten sairauksista yleensä riittää.

Omia perintötekijöitään ei voi valita, mutta jos tietää riskistään sairastua, voi terveillä elämäntavoilla yrittää ehkäistä joidenkin perinnöllisten tautien puhkeamista. Säännölliset lääkärintarkastukset taas auttavat löytämään sairauden mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ja mitä aiemmin sairaus todetaan, sitä parempi hoidon kannalta.

Nykyään nuoret aikuiset tietävät sukunsa sairauksista enemmän kuin iäkkäät potilaat. Aiemmin sairauksista ei puhuttu niin avoimesti kuin nyt.

Lääkäri haluaa selvittää potilaan riskiä sairastua

Lääkäri kyselee suvun sairauksista, koska haluaa selvittää potilaan ja tämän lähisuvun riskiä sairastua.

– Jos on omia lapsia, siskoja tai veljiä, niin joissakin tapauksissa on erittäin tärkeä kutsua näitä sukulaisia seulontatutkimuksiin, Esansaari sanoo.

Lääkäriä kiinnostaa erityisesti, jos suvussa joku on sairastunut perinnölliseen sairauteen suhteellisen nuorena, esimerkiksi jo alle 50-vuotiaana. Riski sairastua perinnölliseen sairauteen nimittäin kasvaa, mitä nuoremmalla iällä siihen on suvussa sairastuttu.

Perinnölliset sairaudet ovat tuttuja kaikille

Tauteja, joihin voi periä alttiuden sairastua ovat esimerkiksi ykkös- ja kakkostyypin diabetes, sydäninfarktille altistava sepelvaltimotauti, aivohalvaukselle altistava korkea verenpaine, astma, alzheimer, osteoporoosi sekä mielenterveyden sairaudet esimerkiksi masennus ja skitsofrenia.

Nykyisen tietämyksen perusteella myös noin joka kymmenenteen syöpään liittyy perinnöllinen alttius sairastua. Esimerkiksi miehillä alttius sairastua eturauhassyöpään ja naisilla rinta- tai munasarjasyöpään voi periytyä. Jos omalla äidillä tai isoäidillä on ollut munasarjasyöpä, oma riski sairastua kasvaa.

Tämän takia oman suvun, erityisesti vanhempien, isovanhempien ja sisarusten sairaudet kannattaa selvittää.

Jos haluat selvittää omaa riskiäsi sairastua niin esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivuilta löytyy nopea testi. Siinä mitataan riskiäsi sairastua sydäninfarktiin, aivohalvaukseen ja kakkostyypin diabetekseen seuraavien kymmenen vuoden aikana sekä riskiä sairastua muistisairauteen seuraavien 20 vuoden aikana. Kuten lääkärin vastaanotolla, myös tässä testissä kysellään lähisuvun sairauksia.