Eläimistä apu vanhustenhoitoon? Avustajaeläimet voivat syrjäyttää hoivarobotit tulevaisuudessa

2040-luvulla eläimet saattavat huolehtia vanhusten hyvinvoinnista. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa haetaan uusia näkymiä avustajaeläinten hyödyntämiseen.

Kotimaa
Pyörätuolissa istuva Lego-hahmo avustajakoiran seurassa.
Daniel Karmann / EPA

Projektitutkija Jussi Lehtonen on jo tottunut kuulemaan ihmettelyä tutkimusaiheestaan. Eläimet helpottamassa 2040-luvun vanhusten elämää ja antamassa hoivaa herättää ristiriitaisiakin tunteita.

– Onhan se erikoinen tutkimusaihe, mutta toisaalta ajankohtainen, kun vanhusten määrä kasvaa koko ajan. Vanhustenhoidon ongelmia eläimet tuskin ratkovat, mutta tarvitaan uusia keinoja, joilla tulevaisuudessa voitaisiin yksin tai hoitolaitoksissa asuvien vanhusten arkea auttaa. Ja eläimet saattaisivat olla yksi vaihtoehto siihen.

Tutkimusaihe on jo ehtinyt herättää arvostelua eläintensuojelijoiden piirissä. Samoin helposti herää ajatus vanhustenhoidon ulkoistamisesta eläimille

Kansatieteilijä, tulevaisuuden tutkija Jussi Lehtosen mukaan tavoitteena on etsiä nimenomaisesti keinoja, jotka ovat kaikin tavoin eettisiä, ja pelisäännöt selvillä.

Suomen Akatemian rahoittama, Turun yliopistossa tehtävä tutkimus selvittää laajemminkin eläinten uudenlaista roolia yhteiskunnassa.

Animalisaatio vastaan robotisaatio

On arvovalinnoistamme kiinni, otammeko kasvavan vanhusväestön hoitamisessa avuksi mieluummin robotit vai eläimet. Teknologiakin saattaa herättää vastarintaa, ja monet kokevat eläimet kylmiä koneita mieluisammaksi vaihtoehdoksi.

Projektitutkija Jussi Lehtonen.
Jussi Lehtonen.Kalle Talonen / Yle

Jussi Lehtosen mukaan kimmokkeena tutkimukselle ei ole ollut ainoastaan ennakoitu vanhustenhoidon työvoimapula, vaan uusin tutkimustieto, jonka mukaan eläimillä on aivan toisenlaista kognitiivista kyvykkyyttä, kuin aiemmin on uskottu.

– Hiljalleen se vaikuttaa ihmisten ajatuksiin ja näkemyksiin siitä, mikä on eläin. Tätä tutkimustakin tehdessäni olen huomannut, että monilla näkemykset perustuvat hyvinkin vanhoihin oppeihin, että eläin toimii pelkästään vaiston varassa eikä opi tai opettele mitään. Nykyisin kuitenkin tiedetään, että eläin oppii ja ymmärtää ihan toisella tavalla, kuin mitä on kuviteltu 10-20 vuotta sitten.

Nokkela keinot keksii

Eläinten älyä tai viisautta on Jussi Lehtosen mukaan vaikeaa ja turhaakin lähteä asettelemaan samoihin äo-raameihin ihmisten kanssa. Älykkyyttä on erilaista ja se on tilanteesta riippuvaa.

Tarkoitus ei ole riistää eläimestä kaikkia tehoja irti!

Jussi Lehtonen

Biologi, tiedetoimittaja Helena Telkänrannan hiljan julkaistussa kirjassa ”Millaista on olla eläin” käsiteltiin mm. lintujen älykkyyttä.

Lehtonen nostaa esimerkiksi varislinnut, jotka eivät opi ainoastaan edellisiltä sukupolvilta, vaan pystyvät tilanteen mukaan ottamaan käyttöön työkaluja.

– Ne pystyvät ratkaisemaan ongelman kehittämällä vaikkapa metallitikusta itselleen työkalun, jolla keplotella jotain syötävää. Nyt kun eläinten tapaan käyttää työkaluja osataan kiinnittää huomiota, siitä saadaan koko ajan uutta tietoa.

Älyteknologia eläinten tueksi

Avustajaeläinten työkaluja voisi tulevaisuudessa olla vaikkapa älyseinä, jonka kautta eläin kommunikoisi ja hoitaisi tehtäviään.

Haen isompaa kokonaisuutta, näkökulmia, mihin kaikkeen avustajaeläimiksi soveltuvat lajit voisivat sopia.

Jussi Lehtonen

– Koirahan esimerkiksi on hyvin nopeasti oppiva eläin, ja pystyy avaa ovia tai laatikoita, hakemaan tavaraa, käynnistämään pyynnöstä laitteita. Jos vaikkapa sähkötoimisen oven kytkin suunnitellaan koiran käyttöön, niin kyllähän koira sitä pystyy käyttämään!

Myös eläimen hyvinvointia ja toimintakykyä tarkkailtaisiin tekniikan avulla.

Jussi Lehtonen korostaa, että tavoitteena ei ole valjastaa eläimiä näännyksiin piiskattaviksi työjuhdiksi.

– Eläinten koulutus perustuu palkitsemiseen, ei rankaisuun eikä pelkoon. Kun esimerkiksi koira oppii leikin ja palkitsemisen kautta, se on mukavaa ja tuottaa iloa eläimelle. Tehtävien tulee olla myös lajityypillisiä, luontevasti arjessa hoidettavia asioita, ei laiteta koiraa kiipeämään tikapuita pitkin. Tässäkään tutkimuksessa tarkoitus ei ole riistää eläimestä kaikkia tehoja irti!

Opaskoirista laajempiin kaariin

Nykyiselläänkin eläimet ovat monessa asiassa avuksi. Näkövammaisten tukena on opaskoiria, hypo-koira puolestaan kykenee haistamaan diabeetikon liian alhaisen verensokerin. Ja tietenkin terapiaeläimet tuovat henkistä hyvinvointia.

Vaikutamme tulevaisuuteen arvoillamme ja valinnoilla, joita tällä hetkellä teemme.

Jussi Lehtonen

– Näissä on paljon samaa, mutta haen isompaa kokonaisuutta, näkökulmia, mihin kaikkeen avustajaeläimiksi soveltuvat lajit voisivat sopia. Järjestäisikö avustajaeläinpalveluja yksityinen, julkinen vai kolmas sektori tai näiden yhdistelmä… Miten se toteutettaisiin, kuka vastaisi eläinten kouluttamisesta? Tällaisia kysymyksiä pohdin tutkimuksessani.

Ensi alkuun Lehtonen selvittää, mitä ajatuksia eläinten toimiminen vanhusten avustajina herättää esimerkiksi hoitokodeissa.

Hän järjestää myös ”tulevaisuusverstaita”, joissa on näkymiä pohtivat mm. eläinalan ammattilaiset, hoitohenkilökunta ja itse vanhukset. Lisäoppia on tarkoitus hakea ainakin Itävallasta ja Yhdysvalloista, joissa avustajaeläinten hyödyntämisessä ollaan meitä pidemmällä.

Tulevaisuus valitaan nyt

Tulevaisuuden tutkimus lähtee Jussi Lehtosen mukaan siitä, kuinka ihmisten arvot muuttuvat. Hän yrittää ennakoida ihmisten suhtautumista eläimiin 2040-luvulla.

Eläinten arvostus voi jatkua nykyisen kaltaisena, se voi parantua, tai jopa heiketä. Pahimmissa skenaarioissa eläinten asema onkin paljon alistetumpi kuin tällä hetkellä.

– Helposti ajatellaan, että tulevaisuus kehittyy aina parempaan suuntaan, mutta niinhän ei välttämättä ole. Ei voida lukkiutua sellaiseen ajatukseen, että kun nyt on tällainen lainsäädäntö ja eläinten olot paranevat koko ajan, että niin tapahtuisi tulevaisuudessa. Mutta kun tehdään skenaarioita, joissa eläinten olot paranevat, nähdään, mitä täytyy tapahtua, jotta toivottu tulevaisuus voi toteutua. Tavallaan syntyy polku tästä hetkestä tulevaisuuteen.

Samoin kielteiset skenaariot voivat havahduttaa esimerkiksi viranomaiset ja eri organisaatiot siihen, että olemme matkalla tulevaisuuteen, joka ei ole toivottava.

– Tulevaisuus tehdään itse. Vaikutamme tulevaisuuteen arvoillamme ja valinnoilla, joita tällä hetkellä teemme.