Isännät tankilla – itärajan bensaralli uhkaa rajaseudun huoltamoiden olemassaoloa

Oman kukkaron vai isänmaan puolella? Itärajan bensaralli jakaa tankkaajien mielipiteitä. Itäbensa on nakertanut Itä-Suomen huoltamoiden kannattavuutta pahasti.

A-studio
Auton ikkunan läpi kuvattu bensamittari huoltoasemalla.
Halpaa on. Venäjällä saa keskimäärin neljä litraa bensaa Suomen yhden litran hinnalla.Pasi Peiponen / Yle

Romahtanut rupla ja öljyn alhaiset maailmanmarkkinat: siinä syy suomalaisten autovirtaan Venäjän puolelle. Bensiinikauppiaiden liiton mielestä valtion pitäisi puuttua itärajan bensaralliin.

Helsingin Mannerheimintien toimistossa on huolestunut mies.

Mika Hokkanen.
"Bensaralli vaarantaa liikepaikkojen tulevaisuuden ja olemassaolon. Seurauksena tulee olemaan pahimmillaan se, että huoltamoiden palvelusektori katoaa Itä-Suomen paikkakunnilta ja kuntalaisilta", Mika Hokkanen aprikoi.Pasi Peiponen / Yle

Suomen Bensiinikauppiaiden liiton ja Liikennepalvelualojen liiton (SBL ry:n) toimitusjohtaja Mika Hokkanen silmäilee juuri ilmestynyttä tutkimusta laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutuksista.

Yhdessä Pellervon taloustutkimuksen kanssa tehtyyn tutkimukseen vastasi reilut 250 huoltamoalan yrittäjää. Tutkimus kattaa ajanjakson 2005–2013. Haastattelut on tehty myöhemmin.

Tutkimus vahvistaa sen mitä on tiedetty – ja pelättykin.

Itä-Suomessa huoltamoyritysten liikevaihto on laskenut keskimäärin 13,2 prosenttia vuosien 2005–2013 välillä. Tulos oli hieman alle huoltamoiden keskimääräisen liiketuloksen vuonna 2013. Etelä-Karjalan huoltamoista jopa 60 prosentilla tulos jäi negatiiviseksi vuonna 2013.

Mitä lähempänä rajaa huoltamo on, sitä enemmän itärajan bensaralli vaikuttaa kannattavuuteen. Tutkimuksessa rajalinjaksi vedettiin 200 kilometrin etäisyys itärajasta.

Polttoainemyynnin liikevaihto oli tällä alueella vähentynyt joka viidennellä huoltamolla.Tupakkatuotteiden myynti on vähentynyt neljänneksellä huoltamoista.

Merkittävin syy liikevaihdon muutokseen on ollut kilpailutilanteen muuttuminen polttoainemarkkinoilla.

Viidennes vastaajista piti juuri rajatuontia merkittävänä tekijänä liikevaihdon kehitykseen. Eniten rajatuonnin koetaan vähentävän tupakkatuotteiden ja polttoaineen liikevaihtoa.

– Huolestuneisuuden oktaaniaste on aika korkea. Kauppiaat ovat pitkään viestittäneet että bensaralli on todellinen ongelma, toimitusjohtaja Mika Hokkanen (SBL ry) huokaa.

Bensaveropakolaisia Niiralassa?

Niiralan raja-asema Pohjois-Karjalassa.
Arkiaamu Niiralan raja-asemalla Pohjois-Karjalassa. Raja-asema on kirkkaasti suomalaisten vilkkain rajanylityspaikka. Viime vuonna reilut miljoona suomalaista rajan ylitystä!Pasi Peiponen / Yle

Bussinkuljettajan työstä eläkkeelle jäänyt Matti Meskanen Joensuusta on yksi Venäjälle tankkaamaan menevistä. Volvo-kuski ei hätkähdä toimittajan kysymystä tullin autojonossa: meneekö tässä bensaveropakolaisia?

– Halpa bensa ja ajankulu, siinä syyt. Jos toista tonnia on kuukausieläke, ja jos tuon tason autolla meinaa liikkua, täältä pitää bensa hakea, Meskanen nauraa kysymykselle.

Toimittaja haastattelee Reijo Karppasta.
Vanhat tuttavat toimittaja Pasi Peiponen ja Reijo Karppanen Rääkkylästä tapaavat Niiralan raja-asemalla.Pertti Huotari / Yle

Polttoaineiden hinta on talven aikana ollut ennätysalhaalla. Rääkkylästä tankille lähtenyt Reijo Karppanen puhisee Suomen tullin jonossa Venäjälle.

– Ei meillä Rääkkylässä bensanhinta ole aiempaa halvempaa. Se on noussut! Bensanhinta on 1,47 euroa litra. Jos tuolla Kehä III:lla litra maksaa 1,16 euroa niin tulukoot meiltä hakemaan kallista menovettä jos haluavat. Ei me voida lähteä Helsinkiin tankkaamaan autoa, Reijo Karppanen kovistaa toimittajaa.

Tullin ovi käy Niiralassa koko ajan. Rajanylityksen käytännöt rajan molemmin puolin ovat suurimmalle osalle matkaajista perin tuttuja.

Viinijärveläinen Pentti Karjalainen kertoo käyvänsä kaksi kertaa päivässä tankilla Venäjän puolella.

– Tankkaan kahta eri autoa. Kyllä se kannattaa, kun tankkaan omaa ja kaverin autoa. Autot tuodaan tuohon rajapysäkille ja siitä käyn tankille. Kyllä siinä säästää kohtuullisen paljon, ehkä noin 50-100 euroa kuukaudessa.

Vilkkaimmat kuskit useita kertoja päivässä Venäjällä

Tullipäällikkö Erkki Multamäki on tarkkaillut reilut 20 vuotta autoliikennettä Niiralan tulliasemalla. Bensarallin ilmiöt ovat tulleet tutuiksi.

– Vilkkaimmat kuskit käyvät 5-6 kertaa vuorokauden aikana Venäjällä. Kyllä siinä tulee epäily pienimuotoisesta salakuljetuksesta.

Erkki Multamäki.
"Hamstrattu bensa menee oletettavasti myyntiin. Jos ajatellaan Pohjois-Karjalan työllisyystilannetta, meillä on aika paljon ihmisiä joilla on joutoaikaa päivittäin ja toki siinä varmaan tienaakin. Tämänhetkisellä ruplan kurssilla Suomen yhtä litraa vastaan saa Venäjän puolelta neljä", tullitarkastaja Erkki Multamäki kertoo.Pasi Peiponen / Yle

Venäjällä saa käydä tankkaamassa auton sekä tuoda lisäksi 10 litraa polttoainetta kanisterissa kerrallaan.

Tuontia rajoittaa Venäjän lainsäädäntö, ei Suomen.

Bensa on Venäjällä tällä hetkellä niin halpaa että tuonti kannattaa tavalla tai toisella, ajattelee varmaan moni autoilija.

Laillisesti jo 20 litran tuominen Venäjältä kannattaa vaikka maksaisi tullissa veron. Bensalitran jäisi edelleen alle Suomen hintojen.

Entä bensan hamstraus omaan käyttöön, oman pihan tynnyriin – ja sanktio moisesta?

– Se on kiellettyä. Siinä syyllistytään lievään veropetokseeen. Sakko yhden bensatankin tyhjentämisessä ei ole montakaan euroa, tullitarkastaja Erkki Multamäki sanoo.

Tullilla on kyllä valtuudet valvoa laitonta itäbensan käyttöä, mutta Multamäen mukaan se on käytännössä hankalaa.

– Pitäisi ryhtyä pitämään tukkimiehen kirjanpitoa. Mitata tankkia rajanylityksissä, paljonko siellä on polttoainetta, katsoa ajokilometrit. Käytännössä se ei ole mahdollista.

Isänmaan vai autoilijan kukkaro?

Itäraja vuotaa pahasti, kotimaan veroeuroja polttoaineesta valuu Venäjän loppumattomaan kitaan. Kuiinka paljon, sitä voidaan vain arvailla.

ToimitusjohtajaMika Hokkasen(SBL ry) mukaan Itä-Suomen huoltamoiden hätähuuto on kuultava.

Mika Hokkanen.
"Meillä ei ole valmista toimintamallia ja ratkaisua. Bensarallin ongelma on kuitenkin nostettu esiin, faktat ovat tiedossa. Nyt tarvittaisiin valtiovallalta luovia toimenpiteitä ongelman ratkaisemiseksi. Me ollaan valmiita osallistumaan työhön ja talkoisiin", Mika Hokkanen (SBL ry) sanoo.Pasi Peiponen / Yle

Mitä valtio voi sitten tehdä? Tätä pohtiessa Venäjän puolella polttoaineiden litrahinta hämmästyttää.

Raimo Harjunen.
Tohmajärveläinen Raimo Harjunen käy harvakseltaan tankkaamassa Venäjällä. "Bensalitra tai diesel on Venäjällä euroissa sellaisen 40–50 senttiä. Reilu puolet halvempi, kuin halvimmillaankin Suomessa. Kyllä se houkuttelee, ymmärrän sen", Harjunen sanoo.Pasi Peiponen / Yle
Raimo Harjunen.
"Jos Venäjällä käy tankilla useamman kerran kuin viikossa, se ei ole oikein. Saatikka joka päivä. En usko, että kukaan muukaan sitä hyväksyy", sanoo eläkkeellä oleva entisen Itä-Suomen liikkuvan poliisin päällikkö Raimo Harjunen Venäjän Värtsilässä sijaitsevalla huoltoasemalla.Pasi Peiponen / Yle

Tullin jonossa matkalla Venäjältä Suomeen autovirrassa on harvakseltaan ”pitkäkilpisiä” – venäläisiä autoja. Suurin osa on suomalaisia rekisterikilpiä.

Itärajan bensarallia on käynnissä joka ikinen päivä.

Moraalitonta bensaveropakolaisuutta vai järkevän autoilijan reissaamista?

Rauno Ikonen.
Kiteeläinen Rauno Ikonen palaamassa tankkauskäynniltä Venäjältä.  Ikonen käy silloin tällöin itärajan takana. "Jokainen tekee niin kuin tekee, mutta onhan siinä kysymyksessä oman valtion edut, hyödyt ja haitat. Toisaalta, jos saa aina muutaman euron pois niin miksen minä tätä hyödyntäisi, ja aika moni muukin hyödyntää. Tämmöistä tämä on."Pertti Huotari / Yle