Huono taloustilanne vaikeuttaa erityisesti maahanmuuttajien työllistymistä

Valtioneuvoston tilaaman selvityksen mukaan maahanmuuttajien työllisyys reagoi kantaväestöä herkemmin taloudellisiin suhdanteisiin. Naiset työllistyvät miehiä heikommin.

turvapaikanhakijat
Mies työskentelee laboratoriossa.
Ulkomailla syntyneiden työikäisten miesten työllisyysaste vastaa kantasuomalaisten työllisyysastetta. Jyrki Lyytikkä / Yle

Suomeen voi maahanmuuttoaallon jäljiltä muodostua etnisiä ryhmiä, joiden työllisyysaste jää jatkuvasti muuta Suomen väestöä alhaisemmaksi. Näin väittää valtioneuvoston tilaama tuore selvitys. Varsinkin lama-aikaan 1990-luvulla ja vuonna 2008 alkaneen taloudellisen taantuman aikaan maahan muuttaneiden työllisyystilanne on ollut vaikea.

Ainakin sen pitäisi olla niin, että jotakin pitää tehdä. Hei, kymmenen vuoden jälkeen puolet (somalimiehistä) on ilman työtä! Minun mielestäni se on huolestuttavaa. Hävetkää fadhikur (kahviloissa istuskelijat)! Jotkut miehet eivät tietysti saa töitä, mutta joitakin se ei edes hävetä, että he eivät käy töissä.

Habiba Ali, 29-vuotias työssäkäyvä 7 lapsen äiti

Erityisen haastavaa työn löytyminen on maahan saapuneille naisille. Selvityksen mukaan ulkomailla syntyneiden naisten työllisyysaste on ollut jatkuvasti kantaväestön naisia alhaisempi. Ero esimerkiksi 25-29 -vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten ja suomalaisten naisten välillä on yli 20 prosenttiyksikköä.

Sen sijaan ulkomailla syntyneiden työikäisten miesten työllisyysaste vastaa kantasuomalaisten työllisyysastetta.

20–64 vuotiaan väestön työllisyysaste vuonna 2014 oli 73 prosenttia. Suomalaistaustaisten työllisyysaste oli 73,7 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisten 63,7 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli siis kokonaisuudessaan kymmenen prosenttiyksikköä matalampi kuin suomalaistaustaisilla.

Eron selittää ulkomaalaistaustaisten nuorten naisten varhainen perheen perustaminen. Kun 20-24 vuotiaista suomalaisnaisista neljä prosenttia jää kotiin hoitamaan lapsia, ulkomaalaisrtaustaisista naisista lastenhoitoon keskittyy parikymppisenä 15 prosenttia.

Ruotsista mallia?

Suomessa maahanmuuttajaperheen tytär jää peruskoulun jälkeen tyypillisesti kotiin. Ilmiö on Suomessa suurempi kuin missään muussa OECD-maassa.

Esimerkiksi Ruotsissa vain alle 10 prosenttia maahanmuuttajataustaisista naisista jää koulun jälkeen työelämän ja opiskelun ulkopuolelle. Osuus on sama kuin kantaväestöllä.

Maahanmuuttajat ahkeria yrittäjiä

Kansainvälisen valuttarahasto IMF:n tutkimusryhmä ehdottaa turvapaikanhakijoiden työllistämisen edistämiseksi muun muassa tilapäistä minimipalkan alennusta, palkkatukea yksityiselle työnantajasektorille, pankkipalvelujen mahdollistamista, kannustinloukkujen purkamista laskemalla matalapalkkatyön tuloveroprosenttia ja sosiaaliturvamaksuja sekä sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon sääntelyn helpottamista.

Tuloverotuksen kiristyminen siirryttäessä sosiaaliturvan varasta palkkatulojen varaan on ongelma lähes kaikissa EU-maissa. Myös Suomessa tämä muodostaa selvityksen mukaan merkittävän kannustinloukun.

Maahanmuuttajissa on kantaväestöön verrattuna suhteellisesti enemmän itsensä yrittäjinä työllistäneitä. Lähes joka toinen maahanmuuttajabarometriin osallistuneista oli harkinnut yrityksen perustamista. Selvitys nostaakin esiin myös yrittäjyyden tukemisen esimerkiksi maahanmuuttajataustaisille yrittäjille perustetuilla start up -rahastoilla, ammatillisen osaamisen osoittamisella omalla äidinkielellä ja mikrolainoilla.

Eniten töitä löytyy siivoojille ja rakennustyöntekijöille

Tällä hetkellä maahanmuuttajat työskentelevät yleensä matalapalkka-ammatissa tai pienituloisina yrittäjinä. Ulkomaalaistaustaisten keskitulot jäävät huomattavasti samanikäisten suomalaistaustaisten keskituloja pienemmiksi myös pidemmällä aikavälillä.

Tyypillisiä maahanmuuttajanaisten ammatteja ovat siivooja ja kotiapulainen. Ulkomaalaistaustainen mies työskentelee tyypillisesti rakennustyöntekijänä.

Raportista kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun). Valtioneuvoston rahoittama raportti (siirryt toiseen palveluun)on laadittu Poliisiammattikorkeakoulussa.