Pääkaupunkiseudulla pelätään palvelujen puolesta: "Tätä ei voi tehdä raha edellä"

Hallituksen ehdotukset kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimiseksi saavat pääkaupunkiseudulla enimmäkseen risuja, vaikka muutama ruusukin joukkoon mahtuu.

Kotimaa
Raha, kolikoita, euro, seteleitä, rahapussi, kukkaro, rahakukkaro, raha, säästökuuri, säästö,
Yle, Augustina Jämsä

Alkuperäisenä tavoitteena hallituksella oli tehdä toimenpideohjelma, jolla kuntasektorilta saataisiin kasattua miljardin euron säästöt. Nyt tavoite kutistui 400 miljoonaan. Etenkin kokoomuslaiset Vantaan ja Helsingin kaupunginhallitusten puheenjohtajat olisivat toivoneet ministeriöiden keksivän runsaammin kevennyksiä kuntien tehtäviin.

– Päällimmäinen ajatus on pieni pettymys, kun ajattelee sitä julkisen talouden alijäämää, jota tässä oli tarkoitus paikata miljardilla. Matka siihen on vielä pitkä. Aika näyttää päästäänkö tähän kunnianhimoiseen, mutta Suomen talouden kannalta tärkeään tavoitteeseen miljardin säästöistä, pohtii Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok.).

– Mielestäni tavoite miljardin säästöistä kuntien tehtävien osalta oli oikean suuntainen. Ikävää, että ei löydetä niitä kohteita, joista voitaisiin kuntien tehtäviä karsia. Nyt pitäisi tarkastella viimeisen 10 vuoden aikana kunnille tulleita tehtäviä. Sieltä voisi löytyä näkökulmaa siihen, mihin meillä on varaa ja mihin ei, arvioi Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen (kok.)

Palvelujen taso tahdotaan säilyttää

Eniten keskustelua hallituksen ehdotuksessa nostivat suunnitelmat palvelujen karsimisesta. Yksi keino löytää säästöjä on höllentää kuntien henkilöstön kelpoisuusehtoja. Tämä voisi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi sairaanhoitaja voisi jatkossa tehdä osan lääkärin töistä. Etenkin Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Maria Guzerina (sd.) on huolissaan vanhusten palvelujen tasosta.

Hänen mielestään henkilöstön kelpoisuusvaatimusten höllentämisessä täytyy olla tarkkana siinä, missä tehtävissä todella tarvitaan erityisosaamista.

– Painopisteenä on ollut hallituksella vähentää laitospaikkoja ja lisätä kotihoitoa. Kotona tulee olemaan entistä vaikeampihoitoisia iäkkäitä ihmisiä. Joissain tapauksissa iäkkäiden ihmisten ihmisoikeudet eivät ole toteutuneet ja on voitu puhua heitteillejätöstä. Jos kelpoisuusvaatimukset eivät ole kohdillaan, ei henkilöstö välttämättä pysty arvioimaan tilannetta riittävällä tasolla, Guzerina pohtii.

– Jos yhteiskunta lähtee eriarvoistumaan tietoisilla päätöksillä, ollaan hakoteillä. Kun lähdetään karsimaan palveluja, täytyy pohtia kuka ne hoitaa ja millä tavalla. Ne ovat isompia kysymyksiä kuin vain rahasäästöt. Tätä ei voi tehdä raha edellä, vaan tulee miettiä, mitkä ovat yhteiskunnan tukipilareita, hän lisää.

Kelpoisuusvaatimusten höllentäminen onkin prosessi, johon tarvitaan myös uudistukset esitelleen kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) mukaan työmarkkinajärjestöjen näkemys. Kelpoisuusvaatimusten muutoksilla tavoitellaan 90 miljoonan euron säästöä.

Vaikka tuskin kukaan tahtoo tinkiä hoidon laadusta, löytyy pääkaupunkiseudulta myös ymmärrystä kelpoisuusvaatimusten höllennykselle.

– Terveydenhoitosektori on erittäin hierarkkinen ja byrokraattinen. Siellä on tehtäviä, joita voisivat tehdä muutkin kuin ne, jotka niitä nyt tekevät. Sitä kautta voitaisiin saada kustannustehokkuutta, toteaa Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari Puoskari (vihr.).

"Vanhukset ja vammaiset huono säästökohde"

Säästöjä suunnitellaan saatavan myös uudistamalla vammaispalvelulakia ja kumoamalla asumispalveluja koskevia suosituksia. Vehviläisen mukaan muun muassa liikkumispalveluihin voi tulla heikennyksiä. Tarkempaa tietoa näistä säästöistä ei kuitenkaan vielä ole.

Puoskarille jo tämäkin ehdotus oli liikaa.

– Tässä paketissa, jota hallitus on kaavaillut suurimmat säästöt näyttävät tulevan siitä, että vammaislainsäädäntöä uusitaan ja henkilökuljetuksista karsitaan. Molemmat heikentävät vanhusten ja vammaisten asemaa. Pidän sitä huonona säästökohteena.

Kaiken kaikkiaan kuntapäättäjät pitivät toivottavana sitä, että kunnat saisivat entistä vapaammin itse päättää, mistä säästöjä syntyy. Etenkin Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki iloitsi esityksen kohdasta, jossa kuntien ohjausta säännöksillä puretaan ja kuntia ohjataan enemmän tulosten kautta.

Rauhamäki näki tässä mahdollisuuden siihen, että Helsingissä lähdettäisiin kokeilemaan nykyistä enemmän palvelujen yksityistämistä.

– Palvelujen laadun ja tuloksen täytyy ratkaista eikä tuotantotavan. Kyllä Helsinginkin pitäisi pystyä avaamaan palveluntuotantoaan yksityiselle sektorille. Olemme tässä jäljessä montaa muuta kaupunkia ja kuntaa. Hyvä alku olisi, jos saataisiin edes yksi terveysasema yksityiselle toimijalle. Silloin voitaisiin vertailla toimintamalleja yksityisen ja julkisen välillä.

Lopulta hallituksen esitykset päätyvät kuntien päätöksentekoprosessiin. Kunnallisen itsehallinnon myötä ne voivat päättää, mihin muutoksiin ovat valmiita ja mihin eivät. Helsinki on jo tähän mennessä linjannut muun muassa subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta toisin kuin hallitus. Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari Puoskari sanoo, että Helsinki arvioi nytkin toteuttaako se tänään linjatut säästöt sellaisinaan.