"Parasta aikaa on muutos" – Metalliyritys selviää kriiseistä pienleipomon opeilla

Öljykriisi, 1990-luvun lama, vuonna 2008 alkanut taantuma. Tiukkoja paikkoja pitkäaikaiselle yrittäjälle, mutta samalla suuria mahdollisuuksia. "Pk-yritykselle muutos on parasta aikaa, isot ovat silloin liian kankeita."

Kotimaa
Saarijärven Säiliövalmisteen valmistamaa hormistoa asennetaan Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaan piippuun.
Äänekosken biotuotetehtaan piipun hormisto asennetaan betonikuoren sisään tunkkaamalla osat piipun juurelta.Saarijärven Säiliövalmiste Oy

Selviytymistarina, se tulee ensimmäisenä mieleen, kun saarijärveläinen Onni Kinnunen alkaa kertoa säiliöitä valmistavan metalliyrityksensä historiasta.

Saarijärven Säiliövalmiste eli viennissä SSV Tanks  toimitusjohtaja Onni Kinnunen
Toimitusjohtaja Onni KinnunenSanna Savela / Yle

Kinnusella on yrittäjänsarkaa takana tasan 40 vuotta, hän aloitti isänsä rinnalla perheyrityksessä vuonna 1976. Nuorimies päätti antaa perheyrityksen viedä, kun oli perustamassa myös omaa perhettä. Isän sairastuminen nuorena vain vahvisti päätöstä.

– Kun paidanhelma on kerran ruostunut, niin ei siitä pääse eroon, pyttytuomio vain jatkuu, hän kuittaa myhäillen.

Pk-yrityksen oltava ketterä

Onnin Vilho-isä oli perustanut yrityksen jo 1960-luvulla, jolloin suomalaisessa lämmittämisessä siirryttiin voimakkaasti puusta öljyyn, ja tilausta oli esimerkiksi öljyn varastointisäiliöihin.

Itse ei voi murroksiin vaikuttaa, on vain mukauduttava.

Toimitusjohtaja Onni Kinnunen

Seuraavalla vuosikymmenellä tulikin sitten kaksi öljykriisiä, vuosina 1973 ja 1979. Lämmitysjärjestelmissä alkoi voimakas paluu kotimaisiin energioihin, pääasiassa puu- ja olkipohjaisiin energioihin.

Muutoksen voisi kuvitella olevan kuolinisku öljysäiliöiden valmistajalle – toisin kuitenkin kävi.

– Meidän kaltaisen pk-yrityksen parasta aikaa on muutos, koska isot ovat siinä kankeita. Itse ei voi murroksiin vaikuttaa, on vain mukauduttava. Moni asia sukelsi 1970-luvun puolivälissä, mutta voimakas kasvu alkoi nopeasti.

Tukkuliikkeistä isoihin tehdashankkeisiin

Vaikka raaka-aineena on teräs, Kinnunen puhuu yrityksestään mielellään pienleipomona: jos ei Runebergin tortut eivät mene kaupaksi, on leivottava jotain muuta. Sen ansiosta yritys on selvinyt lamasta toiseen.

Kumppanuus on tärkeää, siten pääsee mukaan isoihin karkeloihin.

Toimitusjohtaja Onni Kinnunen

1970-luvun öljykriisin jälkeen yritys alkoikin siirtyä öljyn säilyttämiseen käytettävistä säiliöistä vähitellen paineastioihin: erityisesti prosesseihin liittyvät paineastiat kävivät kaupaksi itärajan takana, esimerkiksi Svetogorskissa ja Kostamuksessa jo ensimmäisen öljykriisin jälkeen.

– Emme tehneet itse koskaan suoraan kauppaa Neuvostoliittoon, pääsimme sinne suomalaisten kumppaneiden kautta. Kumppanuus on tärkeää, siten pääsee mukaan isoihin karkeloihin, kuten nyt Metsä Fibren biotuotehtaalle.

Myynti ja kaksi uutta yritystä

Myös 1980-luku oli muutoksen aikaa, sillä silloin elettiin rajua rakentamisen aikaa teollisuudessa. Yrityksen asiakaskunta alkoi vaihtua putki- ja tukkuliikkeistä suuriin tehdashankkeisiin.

1980-luvun lopulla myös yrityksessä tapahtui iso muutos: Kinnunen möi alkuperäisen yrityksen ja perusti päätyrakenteisiin erikoistuneen Saarijärven Päätytuotteen. Nykyisin yritys on Kinnusen Anni-tyttären vastuulla.

Ja pian hän perusti myös uuden säiliöiden valmistukseen keskittyvän yrityksen, sillä myyty yritys meni nurin 1990-luvun alun lamassa, ja vanhat asiakkaat alkoivat ottaa Kinnuseen yhteyttä.

Laskusta nousuun

Sopivasti 1990-luvun laman kynnyksellä uudelle yritykselle valmistui Sara-ahon teollisuusalueelle uusi halli. Alkoi historiallisen hiljainen vuosi.

Saarijärven Säiliövalmiste toimittaa Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaan piipun hormit.
Äänekosken biotuotetehtaan piipun hormistot rakenteilla Saarijärvellä.Saarijärven Säiliövalmiste Oy

Mutta sitten puhelin soi ja Kinnunen sai Wärtsilältä yhteydenoton. Yritys pääsi alihankkijaksi, ja alkoi voimakas kansainvälistyminen. Samaan aikaan kovat korot ja valuuttalainat tappoivat muita suomalaisyrityksiä.

– Kun nousu alkoi, se oli huikeaa vauhtia. Kun nokiat ja valmetit lähtivät nousuun, se ruokki alihankintaketjua voimakkaasti, niin myös meitä.

Vientiä jokaiseen maanosaan

Vuodesta 1995 lähtien yrityksellä oli vientiä ympäri maailmaa, lähes jokaiselle mantereelle. Maailmantalouden herkkyys on Kinnusen mukaan tullut tutuksi vientikohteissa: kun vuonna 1998 alkoi Aasiassa lama, toimitukset Kiinaan, Indonesiaan ja Filippiineille katkesivat äkillisesti.

Afrikasta tullee seuraava halvan työvoiman maa.

Toimitusjohtaja Onni Kinnunen

– Sen jälkeen päästiin hollantilaisen kumppanin kanssa Etelä- ja Väli-Amerikkaan, 2000-luvulle tultaessa alkoi Karibian markkina vetää.

Kymmenen viime vuotta viennin painotus on ollut Afrikassa, jossa tehdään kiivaasti perusinfraa.

– Karibialla sähkön tulo mahdollisti turismin kasvun. Afrikasta tullee seuraava halvan työvoiman maa, Kinnunen pohtii.

Huono ajoitus hallien rakentamisessa

Kesken kiivaan viennin yritys suunnitteli ja rakensi jälleen uuden tuotantolaitoksen. Mutta rakentamisen ajoitus oli vähintään yhtä huono kuin edellinen: halli valmistui vuonna 2007, taantuman kynnyksellä.

Kun hallia alettiin visioida, yrityksen oli tarkoitus lähteä voimakkaasti mukaan tuulivoimaan.

Saarijärven Säiliövalmiste Oy
Biotuotetehtaan piipun hormistoa.Saarijärven Säiliövalmiste Oy valmistaa Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaan betonipiipun teräshormistot.

– Kävikin niin, että se bisnes on käynnistynyt vasta viime vuosina, ja se on kyllä mennyt suomalaisilta pk-yrityksiltä täysin ohi.

Kinnunen kuvailee yrityksen tämänhetkistä tilaa niin, ettei "lamppu pala vieläkään kovin kirkkaasti". Silti selvitty on, tänä vuonna tilannetta paikkaa oleellisesti Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaan kolme toimitusta.

Suurin niistä on tehtaan maamerkin, noin 120:een metriin kohoavan betonipiipun hormiston valmistaminen.

Ei siis ihme, että Kinnunen katsoo tyytyväisenä Saarijärven Säiliövalmisteen tehtaalta lähtevän erikoiskuljetuksen kääntymistä valtatie 13:lle kohti Äänekoskea.

Elokuuhun mennessä pitkien ja leveiden kuljetusten edessä ja takana vilkkuvat keltaiset valot kaikkiaan lähes 70 kertaa, yli puolet niistä kuljettavat piipun hormistoja.

Valtavan piipun hormisto tehdään teräksestä: se taivutetaan oikeaan muotoon, hitsataan ja pinnoitetaan Saarijärvellä.

Piiput myös rantatunneliin

Jos valtavien hormistojen valmistus on haastavaa, sitä on myös niiden asennus: sisäpiippu tunkataan betonikuoren sisään juurelta. Toinen tapa olisi ollut nostaa osat yläkautta, mutta se olisi vaatinut hyvin järeää ja erittäin kallista kalustoa.

Saarijärven Säiliövalmiste Oy tekee Metsä Fibren Äänekosken biotuotehtaan betonipiipun teräshormistot.
Saarijärven Säiliövalmiste Oy

– Tuollaisessa korkeudessa nosturitekniikkaan uppoaa helposti kymppitonni päivässä. Kustannukset olisivat nousseet liian isoiksi, sillä asennustyö kestää noin neljä kuukautta, Onni Kinnunen sanoo.

Vaikka Kinnunen seuraa sisäpiipun asennusta jännittyneenä, paineita hänellä ei ole: varsinaisen työn hoitaa aliurakoitsija.

Saarijärveläisyritys on päässyt mukaan myös toiseen kotimaiseen suurhankkeeseen: Tampereen rantatunnelin rakentamiseen.

Yritys toimitti työmaalle ilmanvaihtopiiput, joiden kylkiä koristavat taidekilpailun voittaneet maalaukset, jotka kuvaavat tulta ja sadetta.

Työ ja perhe yhdessä, mutta erillään

Kinnusen uusperheessä on yhteensä kuusi lasta, joista vain yksi ei ole mukana kolmen toisiinsa läheisesti liittyvän perheyrityksen toiminnassa. Koska yrittäminen on ollut elämäntapa, se ei sotke siviilielämää: työasiat kuuluvat vain työpaikalle.

– Meillä on siitä onnellinen tilanne, että ne muutamat kerrat kuin vuodessa kaikki yhteen kokoonnutaan, työasioista ei puhuta. Ainoa, joka yrittää utsia, mitä firmassa tapahtuu, on 90-vuotias äitini.

Päätös pitää perheelle varattu aika työn ulkopuolella on ollut tärkeä, sillä Kinnunen painaa 60 tunnin työviikkoja: päivät alkavat aamukuudelta.

– Jos joskus lähtee kahdeksan tunnin työpäivän jälkeen kotiin, olo on vähän kuin rintamakarkurilla.