Kiista työurista sai uusia kierroksia – Asiantuntija: Niitä olisi pidennettävä kautta linjan

Hallitusohjelmassa tavoitellaan pidempiä työuria etenkin alkupäässä, eli työelämään siirtymistä haluttaisiin nopeuttaa. Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo lataa, etteivät alku- ja loppupään paikkaukset riitä mitenkään ratkaisemaan työllisyyden ongelmaa.

talous
infografiikka
Yle Uutisgrafiikka

Kiista työurien pidentämisestä sai jälleen uutta vettä myllyyn. Tilastokeskuksen tuoreen laskelman mukaan ongelman ydin ei ole uran alku- tai loppupää vaan katkeileva keskivaihe.

Hallitus haluaisi pidentää työuria eritoten alkupäästä. Väkeä yritetään saada jaksamaan pidempään myös ennen eläkeikää. Tutkija sanoo suoraan, että kumpikaan vaihtoehto ei riitä ratkaisuksi ongelmaan.

– Jos ajatellaan kokonaiskuvaa ja valtion taloutta, niin kaikki työ on arvokasta. Jos taas keskitytään vain alku- ja loppupään parantamiseen, niin se ei tässä kokonaiskuvassa riitä. Nämä alku- ja loppupää ovat kuitenkin marginaalisia ryhmiä, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo sanoo.

Keskustelua seurataan tarkasti myös Työttömien koulutuskeskuksessa Helsingissä. Akvarellikurssin ohjaaja David Lee on itsekin pitkäaikaistyötön.

– Tietysti, kun kaikki on rahasta kiinni, niin kyllä minä haluaisin, että kaikilla olisi mahdollisuus johonkin mielekkääseen tekemiseen. Olisi työpaikka kaikilla ja olisi turvattu se toimeentulo.

Kadoksissa jopa 120 000 työpaikkaa

– Ei riitä pelkästään se, että työuraan tai työhön pääsisi nuoret nopeammin käsiksi, ellei myönteistä kehitystä tapahdu muissakin ryhmissä, Rapo sanoo.

Vaikka nuorten parikymppisten, ja vähän päällekin, työllisyysaste nousisi samalle tasolle, kuin työllisyyden kannalta varsin hyvänä vuonna 1989, työllisten määrä kasvaisi 30 000:lla.

Mutta jos 30-vuotiaista 54-vuotiaisiin ulottuvien työllisyysaste nousisi vuoden 1989 tasolle, työllisten määrä kasvaisi peräti 120 000:lla.

Aktuaarin laskelmissa työllisyyden paranemisen kannalta tärkein ryhmä on työuransa keskivaiheilla olevat.

Talousturbulenssi on koetellut etenkin miesten työllisyysaloja

Rapo sanoo, että työllisyyden kultaisena vuonna 1989 työllisten miesten osuus oli huomattavasti korkeammalla tasolla kuin 2014.

– Ehkä tämä talousturbulenssi on koetellut etenkin miesten työllisyysaloja ja teollisuutta enemmän kuin palvelualoille sijoittuvia naisia. Palvelualoilla kysyntää on riittänyt, ja sinne on varmasti syntynyt myös uusia työpaikkoja.

Tutkijan mielestä alku- ja loppupään paikkaukset eivät riitä. Kaivattaisiin uusia lääkkeitä työllisyyttä parantamaan ja valtion taloutta pelastamaan.