Peloton Dalia

Liettuan presidenttiä Dalia Grybauskaitea tituleerataan Rautarouvaksi Margaret Thatcherin mukaan. Vertaus ei presidenttiä haittaa. Nyt hän on haastanut Venäjän.

Yle maailmalla: Riika
Vastavalittu presidentti tervehtii kansaa presidentinpalatsin parvekkeelta valintansa jälkeen kesällä 2009.
Vastavalittu presidentti tervehtii kansaa presidentinpalatsin parvekkeelta valintansa jälkeen kesällä 2009.Valda Kalnina / EPA

Liettuan presidentinpalatsin vaaleansinisessä salissa mies asettelee valaistusta haastattelua varten. Henkilökunta on selkeästi tottunut siihen, että presidentin imagoon kiinnitetään huomiota.

Pian ovi saliin avautuu ja sisään astuu tummansiniseen jakkupukuun pukeutunut presidentti Dalia Grybauskaite, 59. Hän tervehtii napakasti.

– Oletkin jo tavannut videokundini, hän sanoo viitaten spottivalon asentajaan ja istahtaa tuoliin.

Presidentti on karismaattinen ja topakka. Jäänsiniset silmät toistavat salin seinien väritystä, kampaus on huolellinen.

Ennen ensimmäistä kysymystä presidentti huitoo avustajansa siirtymään selkänsä taakse pois näköpiiristään.

– Nyt haluan keskittyä sinuun.

Baltia ja pohjoismaat ovat joutuneet kokemaan Venäjän armeijan aggressiivisen käytöksen. Tämä on avannut silmiä.

Grybauskaite on maansa ensimmäinen naispresidentti.
Grybauskaite on maansa ensimmäinen naispresidentti.Marjo Näkki / Yle

Presidenttiä pitkään seurannut liettualainen tutkija sanoo, että maan johtaja tietää arvonsa.

– Grybauskaite pitää presidenttiyttä korkeimpana mahdollisena virkana ja myös käyttäytyy sen mukaan, sanoo dosentti Kestutis Girnius Vilnan yliopistosta.

Grybauskaitea kuvataan yksinäiseksi johtajaksi, joka tekee presidentinpalatsissa keskittyneesti pitkää päivää ja vetäytyy sitten residenssiinsä.

Hänen toimintansa kulmakivi on Liettuan vapautuminen Venäjän vaikutusvallasta. Eikä pelkästään Liettuan vaan koko tienoon.

– Kaikki Baltian maat ja pohjoismaat ovat joutuneet kokemaan Venäjän armeijan aggressiivisen käytöksen. Tiedän, että tämä on avannut silmiä ja lisännyt todellisuudentajua kaikkialla alueella, Grybauskaite sanoo.

Yksikään saavutus ei perustu lahjakkuuteen, vaan kovaan työhön ja kurinalaisuuteen

Liettua koki kahden muun Baltian maan kanssa puolen vuosisadan neuvostomiehityksen. Sinä aikana Grybauskaite kävi yliopiston Leningradissa.

Opintojaan hän rahoitti työskentelemällä paikallisessa tehtaassa. Tiukan imagonsa hän sanoo johtuvan määrätietoisuudesta, joka oli välttämätöntä vaatimattomista oloista tulevalle naiselle.

Grybauskaiten isä oli autonkuljettaja ja sähkömies, äiti myyjätär. Koulussa Grybauskaite ei ollut tähtioppilas, vaan pikemminkin tasainen puurtaja.

Työ kuitenkin palkittiin, ja hän väitteli tohtoriksi moskovalaisessa yliopistossa vuonna 1988.

– Uskon, että yksikään saavutus ei perustu lahjakkuuteen, vaan kovaan työhön ja kurinalaisuuteen, hän sanoi saksalaisen Deutsche Wellen haastattelussa kolme vuotta sitten.

Grybauskaite on keskittynyt uraansa. Perhettä hänellä ei ole, mikä herätti joskus tympeän huhun hänen seksuaalisuudestaan.

Nuorena Grybauskaite oli monen liettualaisen tapaan intohimoinen koripalloilija. Myöhemmin hän kunnostautui toisessa urheilulajissa, josta on tullut hänen tyylinsä vertauskuva.

Venäjän presidentti Vladimir Putinilla on musta vyö judossa. Grybauskaite ei häntä pelkää. Hänen uumiaan koristaa myös musta vyö, tosin karatessa.

Hän oli yhteydessä sekä Putiniin että Medvedeviin, mutta he asettivat suhteelle liian kovat ehdot

Grybauskaite ja Medvedev osallistuivat Puolan presidenttiparin hautajaisiin Krakovassa huhtikuussa 2010.
Grybauskaite ja Medvedev osallistuivat Puolan presidenttiparin hautajaisiin Krakovassa huhtikuussa 2010.Radek Pietruszka / EPA

Vielä ensimmäisen presidenttiytensä aikaan Grybauskaite pyrki rakentamaan suhdetta Venäjään.

– Hän oli yhteydessä sekä Putiniin että Medvedeviin, mutta he asettivat suhteelle liian kovat ehdot, dosentti Kestutis Girnius sanoo.

Venäjän vaatimuslistalla olivat ydinvoimalan rakentaminen Liettuan länsipuolella sijaitsevaan Kaliningradiin sekä maan neuvostomiehityksestä vaikeneminen.

Nyt Grybauskaite on ottanut äänekkäästi kantaa Venäjän toimiin Ukrainassa ja Syyriassa.

Liettuaa Venäjä on kiusannut ilmatilaloukkauksilla ja sähkönsiirtokaapelin rakennustöiden häirinnällä Itämerellä. Nyt kaapeli Ruotsiin on valmis, mikä sekin auttaa Liettuan irtaantumista idästä.

Seuraava testi Euroopalle on Grybauskaiten mukaan Venäjän toisen kaasuputken rakentaminen Suomenlahdelle.

Se kulkisi NordStream1:n tapaan Venäjältä Saksaan. Uudella putkella Venäjä painostaa Ukrainaa, jonka kautta se kuljettaa nyt kaasuaan.

– Tietojemme mukaan ensimmäinenkin putki toimii vain puolella kapasiteetilla, joten kakkoselle ei ole tarvetta. Tämä on puhtaasti poliittinen projekti, Grybauskaite painottaa.

Ja samalla se voisi antaa Venäjälle tekosyyn ilmaantua Suomenlahdelle valvomaan putken rakennustöitä.

Ensimmäinen puolustuslinja olemme me

Grybauskaite Ukrainan kollegansa Petro Poroshenkon kanssa Kiovassa helmikuussa 2015.
Grybauskaite Ukrainan kollegansa Petro Porošenkon kanssa Kiovassa helmikuussa 2015.Roman Pilipey / EPA

Runsas vuosi sitten Grybauskaite seisoi yhdessä arvovieraiden kanssa Klaipedan satamakaupungin laiturilla, kun sumusta esiin lipui suuri terminaalialus.

Aluksen nimi oli Independence, itsenäisyys, mikä sopikin mitä parhaiten. Alus oli kelluva LNG-terminaali, joka irrottaisi Liettuan Venäjän kaasuriippuvuudesta.

Grybauskaute oli pannut kaiken arvovaltansa peliin terminaalihankkeessa ja pelannut uhmakkaasti.

Venäläinen kaasujätti Gazprom vastasi ensin korottamalla kaasun hintaa liettualaisille, mutta sitten se joutui perääntymään. Enää yhtiön ei tarvitse pähkäillä hinnoittelua Liettuassa.

– Gazprom työnnetään pikkuhiljaa pois maasta. Emme jatkaneet heidän kanssaan sopimusta, joka päättyi vuoden lopulla, Grybauskaite sanoo.

Kartta
Yle Uutisgrafiikka

Hänellä ei ole epäselvyyttä siitä, käyttääkö Venäjä kaasua poliittiseen painostukseen.

– Enää emme ole riippuvaisia arvaamattomasta naapuristamme, Grybauskaite toteaa.

Liettuan kaasu tulee nykyisin Norjasta. Samalla Grybauskaite teki palveluksen naapurimaille. Hänen mukaansa LNG-terminaali voisi huolehtia 90 prosentista koko Baltian kaasuntarpeesta.

Viro ostaa terminaalista jo kolmanneksen kaasustaan, Latvia ei ole vielä avannut kaasumarkkinoitaan.

Tutkija Kestutis Girnius laskee kaiken tämän Grybauskaiten ansioksi.

– Maan energiariippumattomuuden ja puolustuksen lisääminen voidaan lukea hänen menestyksekseen, Girnius sanoo.

Nykyisin hän on pelkkää Natoa

Grybauskaite vieraili Naton pääsihterin Jens Stoltenbergin kanssa Karmelavan tukikohdassa Liettuassa marraskuussa 2014.
Grybauskaite vieraili Naton pääsihteriin Jens Stoltenbergin kanssa Karmelavan tukikohdassa Liettuassa marraskuussa 2014.

Grybauskaiten yksi poliittisista lempilapsista on osittaisen asepalveluksen palauttaminen pikavauhtia viime vuonna.

Liettua oli siirtynyt ammattiarmeijaan 2008 Georgian sodan jälkeen. Tapahtumat Ukrainassa saivat Liettuan ja Grybauskaiten muuttamaan linjaansa.

– Kun Grybauskaite valittiin presidentiksi, ajattelimme, että hän suuntautuisi Eurooppaan. Olimme väärässä. Nykyisin hän on pelkkää Natoa, iloitsee muuan yhdysvaltalaisdiplomaatti.

Syksyllä asepalvelukseen astui 3 000 liettualaista vapaaehtoista. Saman verran on suunnitteilla tälle vuodelle. Osansa hoitaa edelleen ammattiarmeija.

– Päätimme, että voimme pyytää apua muilta, jos olemme itse parhaamme mukaan varautuneet, Grybauskaite sanoo.

Puolustusmenojen pitäisi nousta Naton toivomalle kahden prosentin tasolle kansantuotteesta vuoteen 2018 mennessä.

Tavoite on kova. Se merkitsee puolustusmenojen kasvattamista sadalla prosentilla muutamassa vuodessa.

– Ymmärrämme, että ensimmäinen puolustuslinja olemme me itse, Grybauskaite perustelee.

Mikään kättelijä ja toreille tulija hän ei ole

Presidentin suosio on pysynyt korkealla vuosia.
Presidentin suosio on pysynyt korkealla vuosia.Valda Kalnina / EPA

Grybauskaite nauttii Liettuassa laajaa suosiota, vaikka ajoittain hänen katsotaankin venyttävän toimivaltansa rajoja.

Tutkija Girniuksen mukaan on suorastaan hämmästyttävää, että presidentti on säilyttänyt suosionsa. Tammikuussa presidentin kannatus oli 65 prosenttia.

– Mikään kättelijä ja toreille tulija hän ei ole. Hän ei ole kansanvillitsijä, mutta hänen imagonsa on putipuhdas, Girnius kuvaa.

Grybauskaiten esikuvana on ollut Britannian entinen pääministeri Margaret Thatcher. Kun Thatcher kuoli, Grybauskaite muisteli häntä näin.

– Hän ei pelännyt ottaa vastuuta maastaan ja sen ihmisistä. Poliitikkona hän uskalsi kertoa totuuden ja tehdä sen mikä oli välttämätöntä, Grybauskaite sanoi.

Hän olisi voinut puhua peilikuvalleen.