A-studion reportaasi Espanjasta: Auringon polttamat – suomalaisten lastensuojelutapaukset kasvussa ulkomailla

Espanjan auringossa hoidettiin viime syksynä useita suomalaisia lastensuojelutapauksia. Suomalaislasten lastensuojelutapaukset ulkomailla ovat kasvussa.

Kotimaa
Fuengirola
Fuengirolan rantabulevardi helmikuussa. Pasi Peiponen / Yle

Julieta Moreno Torres Sánchezin mielestä Espanja ei ole vain aurinkoa.

Tapaamme pienikokoisen, päättäväisen oloisen naisen sosiaalivirastossa Andalusian Malagassa.

Julieta Moreno Torres Sánchez
Moni ihminen ajattelee näin: Minä haluan elää Espanjassa lasteni kanssa, koska pidän auringosta. Mutta minun pitää tietää, että vastuut ja velvollisuudet lapsista ovat samat täällä kuin Suomessa, Julieta Moreno Torres Sánchez sanoo.Pasi Peiponen / Yle

Espanjalainen lastensuojelun ammattilainen tietää mistä puhuu.

Julieta Moreno Torres Sánchez työskentelee lainopillisena neuvonantajana Málagan aluehallinnon sosiaalivirastossa.

Suomi ja sen lastensuojelukäytännöt tulivat tutuiksi hänelle viime syksynä.

– Viimeisen neljän kuukauden aikana meillä on ollut viisi suomalaislasta, joiden tapauksia olemme hoitaneet yhdessä viranomaisten kanssa, Julieta Moreno Torres Sánchez kertoo.

Málagassa sijaitsevassa aluehallinnon virastossa hoidetaan vaikeimmat lastensuojelutapaukset.
Málagassa sijaitsevassa aluehallinnon virastossa hoidetaan vaikeimmat lastensuojelutapaukset. Pasi Peiponen / Yle

Moreno Torres Sánchezin mukaan tilanne on ollut poikkeuksellinen.

– Meillä ei aiemmin juuri ole ollut tehtäviä suomalaisten lasten kanssa. Yleensä ongelmat – tämä ei koske ainoastaan suomalaisia – johtuvat alkoholista tai huumeista. Joskus teemme myös töitä vanhempien kanssa, jotka ovat vangittuja rikosten takia.

Poliisi: lastensuojelun tarkistuksia suomalaisperheissä enemmän

Muutaman kilometrin päässä sosiaalivirastosta poliisi José Luis Zorrilla johtaa Malagassa lastensuojelun huostaanottoihin liittyvää yksikköä.

José Luis Zorrilla
Teimme viime vuonna kaksi suomalaista huostaanottoa ja ne sujuivat ongelmitta. Näyttää siltä, että meitä tarvitaan useammin tarkistamaan tilanteita perheissä. Toiminta on ollut koordinoitua Suomen ja meidän välillä, kertoo José Luis Zorrilla.Pasi Peiponen / Yle

José Luis Zorrilla vakuuttaa espanjalaisten viranomaisten toimivan nopeasti ulkomaalaisten lasten huostaanottotilanteissa.

– Kun meihin otetaan yhteyttä perheongelmissa, yleensä poliisi tai kansalliskaarti tarttuu asiaan välittömästi. Yhteydenoton jälkeen mennään asunnolle ja todetaan sekä aikuisten että alaikäisten tilanne, espanjalaispoliisi kertoo toimistossaan.

José Luis Zorrilla
Selvitämme ensin perheen asuinpaikan ja vanhempien tilanteen. Jos on kyse äärimmäisestä hätätapauksesta, esiselvitys pidetään lyhyenä. Kun huostaanottoon ryhdytään, meillä on jo esitiedot valmiina perhetilanteesta ja naapurustosta.Pasi Peiponen / Yle

Suomalaiset lastensuojelutapaukset kasvussa ulkomailla

Ulkoasiainministeriöstä tipahti sähköposti ennen Ylen matkaa Espanjan Aurinkorannikolle.

Pyynnöstä saamme tilaston suomalaisista lastensuojelun tapauksista ulkomailla. Luvut sisältävät erilaisia lastensuojelun toimenpiteitä, toimeksiantoja ja tiedusteluja lastensuojelusta, joita ulkoasiainministeriö on hoitanut.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Ulkoasiainministeriön lakiosaston lakimies Minna-Kaisa Liukko tuntee kehityksen. Ulkomailla hoidettavat lastensuojelutapaukset ovat kasvussa ja entistä vaikeampia.

Minna-Kaisa Liukko
Perheellä saattaa olla kytkentöjä esimerkiksi moneen eri valtioon, joka sitten monimutkaistaa asiaa ja käsittely on vaikeampaa, lakimies Minna-Kaisa Liukko sanoo.Markku Rantala / Yle

Ulkoasiainministeriö priorisoi suomalaiset lastensuojelutapaukset ulkomailla aina kiireellisiksi. Silti aikaa voi kulua, Minna-Kaisa Liukko sanoo.

– Miten kauan paikalliset viranomaiset asiaa hoitavat, siihen en pysty vastaamaan. Joissakin tapauksissa nopeammin, joissakin edellytetään lisäselvityksiä, kuten asiakirjaselvityksiä, jotka me tietysti toimitamme.

– Tässä voi kestää kuukausia?

– Saattaa olla, että voi kestää kuukausia. Kyllä.

Päihdeperheitä yhä enemmän

Syy juttuun ja vinkki tarttua aiheeseen tulee Pohjois-Karjalasta. Espanjan Aurinkorannikko on sieltä kaukana, mutta kokemukset eivät.

Valtimolainen kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Anne Härkin oli viime syksynä sosionomin opintojen harjoittelussa Fuengirolassa.

Anne Härkin
Päihdeperheitä, joilla on pieniä tai alakouluikäisiä lapsia, on tullut koko ajan enemmän. Tämä jäi minulle jäi päällimmäiseksi huoleksi, kun keskustelin siellä kauemmin olleiden kanssa. Perheet ovat myös yhä hankalampia tapauksia, Anne Härkin kertoo syksystään Espanjan aurinkorannikolla.Pasi Peiponen / Yle

Anne Härkinin kokemus Aurinkorannalta oli, että on paljon perheitä joilla asiat ovat todella hyvin.

– Osalla perheistä, kuten Suomessakin, menee tosi huonosti. Apua on tosi hankala saada siellä, eivätkä ongelmaperheet välttämättä haluakaan saada apua, koska saattavat olla paossa Suomen sosiaalitoimea.

Päihteet yhdistivät suomalaisia ongelmaperheitä. Kyllä minulle sellainen tuntu tuli, että osa on lähtenyt myös halvan viinan perään Aurinkorannikolle

Anne Härkin

– Päihteet yhdistivät suomalaisia ongelmaperheitä. Kyllä minulle sellainen tuntu tuli, että osa on lähtenyt myös halvan viinan perään Aurinkorannikolle, Anne Härkin sanoo.

Sosiaalityöntekijä takaisin Aurinkorannikolle

Fuengirola
Fuengirolassa ei ole tällä hetkellä suomalaista sosiaalityöntekijää.Pasi Peiponen / Yle

Espanjan Aurinkorannikolla kokeiltiin pilottihankkeena suomalaisen sosiaalityöntekijän palkkaamista suomalaisen yhteisön tueksi vuosina 2011–2013. Hankkeessa olivat mukana sosiaali- ja terveysministeriö ja ulkoasiainministeriö.

Kokeilusta saatiin hyvää palautetta Aurinkorannan suomalaisyhteisössä.

Jos on Suomessa alkoholiongelmia tai perhesuhteissa väkivaltaa, sitä ei varmasti pääse pakoon Aurinkorannalla. Ne seuraavat mukana

Katia Westerdahl

Hanketta ei silti jatkettu. Työryhmän johtopäätöksen mukaan ”ulkomailla olevien suomalaisten odotukset ja viranomaisten avustusmahdollisuudet eivät kohtaa.” Näin siteerasi päätöstä silloinen peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd).

”Suomella ei ole mahdollisuuksia erillisten sosiaalipalvelujen järjestämiseen ulkomailla oleskeleville tai asuville suomalaisille”, jatkoi silloinen ministeri Susanna Huovinen vastaustaaan kirjalliseen välikysymykseen.

Anne Härkin on toista mieltä.

Anne Harkin
Suomenkielinen sosiaalityöntekijä pitäisi ehdottomasti saada takaisin Aurinkorannikolle. Nyt tehdään herkästi vain se lastensuojeluilmoitus ja lapsi otetaan pois. Perhe jää ilman sitä apua, jotka Suomessa ovat avohuollon palveluita ja joita on paljon ennen kuin lapsi otetaan huostaan, Anne Härkin sanoo.Pasi Peiponen / Yle

Kuka nyt ottaa vastuun Aurinkorannalla kriisiytyneestä perheestä? Suomalaisyhteisö, yksittäiset vapaaehtoiset, luterilainen seurakunta, espanjalainen sosiaalihuolto?

– En minä tiedä, ottaako vastuuta kukaan, Anne Härkin miettii Valtimolla hämärtyvässä talvi-illassa.

Kirkko vaikenee lasten tilanteesta

Ystävä sä lapsien? Myös Aurinkorannikolla?

Fuengirolan kirkko.
Aurinkorannikon evankelis-luterilainen seurakuntakoti Fuengirolassa.Pasi Peiponen / Yle

Kirkko on ainoa apua antava suomalainen organisoitu yhteisö Aurinkorannikolla. Sen syliin moni on turvautunut.

Aurinkorannikon luterilainen seurakunta kieltäytyy silti haastattelusta. Se ei halua millään tavoin kommentoida aihetta edes yleisellä tasolla: miten lastensuojelun käytännöt hoituvat seurakunnan näkökulmasta Espanjan ja Suomen välillä?

Seurakunta perustelee kieltäytymistään sillä, että sillä ei ole viranomaisvaltuuksia. Kirkko haluaa vain tukea hiljaisesti Aurinkorannikon suomalaisperheitä.

Tämä on Espanja – ei kotimaa

Fuengirola
Pasi Peiponen / Yle

Suomi-yhteisö on iso. Arviolta 500 suomalaista asuu läpi vuoden vakituisesti Fuengirolassa. Kaupungin kirjoilla on kuitenkin reilut 4 000 enemmän tai vähemmän vakituisesti asuvaa suomalaista.

Turistikautena Aurinkorannikolla arvioidaan liikkuvaan jopa 5 000–30 000 suomalaista eri pituisissa jaksoissa.

– On vaikea kysymys, kuka se yhteisö sitten on. Onko se kirkko, koulu vai muut yhteisön jäsenet? Täällä ei ole suomalaista viranomaisrakennetta, koska me ollaan Espanjassa.

Näin sanoo reilut 30 vuotta Aurinkorannikolla asunut Katia Westerdahl, Espanjassa ilmestyvän Olé-lehden päätoimittaja.

Katia Westerdahl
Täällä on vain enemmän aurinkotunteja. Kun täällä asuu, on paikallisten systeemien varassa, vaikka kuinka ollaan EU:ssa. Henkilön täytyy itse ymmärtää, että hän on muuttamassa ulkomaille ihan oikeasti. Mukana sekä hyviä että huonoja asioita, Katia Westerdahl muistuttaa.Pasi Peiponen / Yle

– Jos on Suomessa alkoholiongelmia tai perhesuhteissa väkivaltaa, sitä ei varmasti pääse pakoon Aurinkorannalla. Ne seuraavat mukana, Westerdahl jatkaa.

Westerdahlin mielestä vanhempien tulee ymmärtää oma vastuunsa, erityisesti ulkomaille muuttaessa lasten kanssa.

– Tottakai voi tulla tilanteita jotka ovat täysin odottamattomia, mutta se perustilanne on, että vanhemmat ovat vastuussa lapsistaan ja siitä, mihin he lapsensa vievät ja millä tavoin he lastensa kanssa elävät.

Fuengirola
Fuengirolan rannat alkavat houkutella jo helmikuussa.Pasi Peiponen / Yle

Kotiopetusmahdollisuus – Espanja ei hyväksy

Lastensuojelun lainopillinen neuvonantaja Julieta Moreno Torres Sanchez on ihmeissään suomalaisesta kotiopetusmahdollisuudesta.

Julieta Moreno Torres Sánchez
Espanjan lainsäädännössä kotiopetusmahdollisuutta ei ole säänneltyä millään tavoin, Julieta Moreno Torres Sánchez sanoo.Pasi Peiponen / Yle

Suomalaisia lapsia on kotiopetuksessa Espanjan Aurinkorannalla. Kukaan ei tiedä tarkkaa määrää, mutta Málagan sosiaalivirastossa tiedetään heitä olevan.

Suomalaisilla vanhemmilla on lain mukaan mahdollisuus antaa kotona opetusta oman päätöksensä mukaan kotona. Suomessa on oppivelvollisuus, ei koulupakkoa – Espanjassa on sen sijaan koulupakko.

Espanjalaiset sosiaaliviranomaiset törmäsivät kotiopetusmahdollisuuteen viime syksynä.

– Ongelma ei ole se, tehdäänkö kotiopetus hyvin vai huonosti, vaan ettei ole kontrollia lapseen. Vanhemmat sanovat Suomessa, että me opetamme kotikoulussa Espanjassa. Ehkä vanhemmat eivät opeta ollenkaan, Julieta Moreno Torres Sánchez miettii.

Suomalaisella koululla ei valtuuksia – vastuu on kunnilla

Fuengirolassa toimivan yksityisen suomalaiskoulun, Aurinkorannikon suomalaisen koulun rehtori Maarit Paaso tietää tilanteen.

Maarit Paaso
Rehtori Maarit Paaso johtaa Aurinkorannikon suomalaista koulua. Oppilaita on tätä nykyään kolmisensataa.Pasi Peiponen / Yle

– Me emme saa tietoa kaikista täällä asuvista perheistä. Meillä on tietoa vain niistä, jotka asuvat koulun piirissä.

Maarit Paason mukaan heidän koulullaan ei ole velvoitetta selvittää kotiopetuksessa olevien suomalaislasten tilannetta Aurinkorannikolla.

– Jos asuminen on tilapäistä, perheen kotikunnalla on vastuu seurata oppivelvollisuuden edistymistä. Kun ollaan pysyvästi ulkomailla, ajatus on että siirrytään sen maahan koulutusjärjestelmään, Maarit Paaso sanoo.

Aurinkorannikon suomalainen koulu Fuengirolassa.
Aurinkorannikon suomalainen koulu Fuengirolassa.Pasi Peiponen / Yle

Mikä avuksi: lisää tietoa, lisää yhteistyötä

Haastateltavat viranomaiset sanovat yhteistyön sujuvan Suomen ja Espanjan välillä lastensuojelutapauksissa. Parannettavaa silti löytyisi.

Tarvitaan lisää tietoa suomalaisten kuntien sosiaalityöntekijöille, sanoo ulkoasiainministeriön lakimies Minna-Kaisa Liukko.

Kunnissa ollaan Liukon mielestä liian yksin kansainvälisten lastensuojelutapausten edessä.

– On aika haasteellista yksittäiselle kunnan sosiaalityöntekijälle lähteä selvittämään perheoikeudellista asiaa, jolla on kansainvälisiä liittymäkohtia, ehkä useaankin valtioon.

Minna-Kaisa Liukko
Mielestäni olisi hyvä saada yleiset ohjeet menettelytavoista kansainvälisissä lastensuojelutapauksissa. Ne olisivat yhteneväiset kaikilla kunnilla, Minna-Kaisa Liukko sanoo.Markku Rantala / Yle

Málagan sosiaalivirastossa Julieta Moreno Torres Sánchezilla on myös toivomus, joka auttaisi heitä kriisiytyneiden suomalaisperheiden kanssa.

Julieta Moreno Torres Sánchez
Suomen sosiaalihuolto voisi lähettää tietoa espanjalaisille sosiaalityöntekijöille, jos he tietävät Espanjaan lähtevän perheiden ongelmista, Julieta Moreno Torres Sánchez toivoo.Pasi Peiponen / Yle

Toteutuvatko Liukon tai Moreno Torres Sánchezin toiveet lastensuojelun parannusehdotuksista sitten koskaan?

Ken elää, se näkee uuden auringonnousun.

Sitä ennen aurinko nousee paahtamaan kuumasti Aurinkorannikolla. Monta kertaa.

Helmikuinen yö Fuengirolassa
Helmikuinen yö Fuengirolassa.Pasi Peiponen / Yle