Puuhiilivoimaloiden vienti alkaa vetää – Fukushima tuntuu edelleen Japanin sähkömarkkinoilla

Volterin tarina alkoi siitä, kun nykyinen pääministeri Juha Sipilä pyysi tarjousta sähköliittymästä mökilleen vuonna 1998. Tuolloin 424 000 markan tarjous sai päätymään oman puukaasulaitoksen rakentamiseen. Mökillä testatusta ideasta syntyi Kempeleen ekokortteli, joka on toiminut Volterin tuotekehitysalustana.

tekniikka
Kempeleläinen Volter valmistaa puukaasuvoimaloita
Volter on oululainen cleantech-yritys, jonka tuotteet menee pääosin vientiin.Marko Siekkinen / Yle

Volterin Kempeleen Hakatiellä tuotannossa olevat neljä voimalaitosta ovat lähdössä Brittein saarille viikon sisällä. Se on Japanin ohella Volterin tärkeimpiä vientimaita.

Niissä, kuten monissa muissakin maissa tuetaan nimenomaan uusiutuvaan energiaan perustuvaa pientuotantoa.

Suomessa vastaavaa kysyntää ei ole.

Olemme tehneet tuotekehitystyötä keskellä elämää. Meidän on ollut pakko tehdä joka päivä korttelin tarvitsema sähkö ja lämpö samalla, kun olemme kehittäneet laitteistoa.

Jarno Haapakoski, toimitusjohtaja

– Suomen linja poikkeaa monista muista vastaavista maista sillä tavalla, että uusiutuvalle energialle suuntautuva tuki koskee nimenomaan isoja megawattiluokan voimalaitoksia. Pienet laitokset on jätetty tuen ulkopuolelle, kertoo Volterin pääomistaja ja toimitusjohtaja Jarno Haapakoski.

Fukushima vaikuttaa

Japanissa puukaasulla korvataan osaltaan ydinvoimaa, jonka suosio on Fukushiman jälkeen edelleen pohjalukemissa. Haapakoski on loppuviikosta lähdössä Japaniin isoille energia-alan messuille, missä Volterin uusin voimalaitos julkistetaan.

– Japanissa ydinvoiman vastustus on todella kovaa. Esimerkiksi viime lokakuussa Japanin 48:sta ydinvoimalasta ainoastaan kaksi oli toiminnassa. Se kuvaa tapahtunutta asennemuutosta.

– Energiantuotannon vaje on todella suuri ja siellä on vahva tuki uusiutuvia tuotantomuotoja kohtaan, selvittää Haapakoski.

Japanin markkina on houkutteleva. Kun Volterin voimalassa tuotetusta sähköstä saa Suomessa verkkoon myytynä kolme senttiä kilowattitunnilta, niin Japanissa hinta on yli kymmenkertainen, 32 senttiä.

– Suomessa tuotannon pitää perustua ostosähkön korvaamiseen. Verkkoon myynnistä saatava hinta on niin alhainen. Meillä on kannattavuuden kannalta olennaisen tärkeää, että myös lämpö saadaan hyötykäyttöön, sanoo Haapakoski.

Teollinen muotoilu toi kysyntää

Volterissa panostettiin insinööripainotteisesti tuotekehittelyyn ensimmäiset vuodet. Hyvin vientiin menevä paketti saatiin kuitenkin vasta kun päätettiin käyttää teollista muotoilua 2014.

Alkuperäisen konttiin rakennetun voimalaitoksen sijaan saatiin sisätiloihin sopiva teollisen muotoilijan luoma ulkomuoto.

– Suurin yksittäinen kasvaneeseen kysyntään vaikuttanut asia on ollut muotoilu. Samalla insinööriporukalla ei kyetty saavuttamaan sellaista visuaalista ilmettä, joka helpottaisi myyntiä. Muotoilun voima alkoi selvästi näkyä jo 2015 myynnissä, tiivistää Haapakoski.

Vuonna 2014 Volter myi kolme voimalaa, 2014 seitsemän, 2015 jo 22 ja vuodelle 2016 tavoite on tuplata myynti 42 voimalaan ja liikevaihto lähes kuuteen miljoonaan euroon.

Kaikki alkoi Juha Sipilän sähköliittymätarjouksesta

Volterin tarina alkoi siitä kun nykyinen pääministeri Juha Sipilä pyysi tarjousta sähköliittymästä mökilleen vuonna 1998. Tuolloin 424 000 markan tarjous sai miettimään omasähkölaitoksen rakentamista.

Suomessa tuotannon pitää perustua ostosähkön korvaamiseen. Verkkoon myynnistä saatava hinta on niin alhainen. Meillä on kannattavuuden kannalta olennaisen tärkeää, että myös lämpö saadaan hyötykäyttöön.

Jarno Haapakoski, toimitusjohtaja

Mökillä testattu idea siirrettiin laajempaan käytäntöön. Kempeleen ekokorttelista tuli Suomenensimmäinen energiaomavarainen asuinalue, jossa energia tuotetaan omavaraisesti, lähes päästöttömästi puuhakkeesta ja tuulivoimalla.

Kempeleen ekokorttelissa kymmenen omakotitalon tarvitsema sähkö- ja lämpöenergia tuotetaan alueen omassa pienvoimalaitoksessa Volterin puunkaasutusteknologialla. Polttoaineena käytetään kotimaista metsähaketta.

Tällä tekniikalla yksi litra öljyä voidaan korvata noin kahdella kilolla kuivaa puuta.

Ekokortteli tuotekehitysalustana

Kempeleen ekokortteli on ollut Volterin tuotekehitysalusta. Volterin alkukoti ja tuotekehitysyksikkö sijaitsee edelleen Kempeleen Koivikkohaassa.

– Olemme tehneet tuotekehitystyötä keskellä elämää. Meidän on ollut pakko tehdä joka päivä korttelin tarvitsema sähkö ja lämpö samalla, kun olemme kehittäneet laitteistoa. Tämä on tuonut mukanaan oman haasteensa, mutta on takuulla myös nopeuttanut kehitystä, toteaa Haapakoski.

Volterin kovimmat kilpailijat tulevat pääasiassa Saksasta ja Itävallasta.

–Siellä on ollut vahva kotimarkkina, joka on kannustanut näiden yritysten syntymistä. Meillä Suomessa on ollut hyvät olosuhteet tuotekehitykseen ja siihen on saatu tukea. Suomessa joutuu vain ponnistelemaan vähän kovemmin jotta saadaan tuotteita maailmalle, Haapakoski sanoo.

Ainoa mainos Mäntylammen Härkäjuhlilla

Haapakoski kertoo, että yrityksen ainoa mainos on tähän mennessä ollut Vihannin Mäntylammella järjestettyjen Härkäjuhlien mainoslehteen laitettu ilmoitus. Tieto on kuitenkin kulkenut ja nykyään voi sanoa, että kilpailijoiden mainonta hyödyttää myös Volteria. Enää ei pohdita onko tämä teknologia varteenotettavaa vai ei.

– Maailmalla sana tuntuu nyt kiirivän ja meidän kilpailijoiden mainonta on satanut meidänkin laariin. Kun tuote on toimiva ja hyvännäköinen, se vie kilpailijoidenkin kauppoja, toteaa Volterin tuotannosta vastaava Laura Eräpuu-Piila.

– Britannian markkina on avautunut voimakkaasti ja me olemme päässeet siihen hyvin kiinni, toteaa Eräpuro-Piila.

Britannian markkina on avautunut voimakkaasti ja me olemme päässeet siihen hyvin kiinni.

Laura Eräpuro-Piila, Volter tuotanto

– Tänä aamuna palkattiinuusin työntekijä. Sitten on jonkun verran omalla toiminimellä toimivia työntekijöitä. Tuotannossa on noin puolet ja lisää on tarkoitus rekrytoida, jotta voimme vastata markkinoiden huutoon, kertoo Eräpuro-Piila.

Maatilat tärkeä asiakasryhmä

Volterin referenssikohteita ovat esimerkiksi kuuden vihreän tähden toimistorakennus Sydneyn keskustassa Australiassa ja kylpylähotelli Kanadassa, mutta yleisin kohde on maatilaympäristö.

– Maanviljelijät hakevat vaihtoehtoisia bisnesmalleja kehittääkseen toimintaansa. Korkean tariffin maissa, kuten Britanniassa maatiloille on järkevää tuottaa energiaa muiden käyttöön, avaa Haapakoski.

Konttiin pakattu omasähkölaitos tuottaa esimerkiksi maatilan, teollisuushallin tai kokonaisen pienasuinalueen vuotuisen sähkön ja lämmön tarpeen.

Volterin sähkölaitoksessa voidaan tuottaa asuinalueen koko sähkö- ja lämpöenergian tarve omavaraisesti puuhakkeella. Esimerkiksi kuusi-henkisen perheen vuotuiseen sähkön- ja lämmöntarpeeseen sekä sähköauton lataamiseen riittää noin 20 kiintokuutiota puuta.