"Puhun minun kavereilleni suomea" – turvapaikanhakijat oppivat suomea sutjakkaasti

Turun Heinänokan hätamajoitustilassa asuvat turvapaikanhakijat opiskelevat innokkaasti suomen kieltä. Jotkut puhuvat jo puhelimessa kavereilleen suomeksi. Opiskelijat lukevat myös suomalaisia lehtiä ja katsovat televisio-ohjelmia.

turvapaikanhakijat
Turvapaikanhakijoita suomen tunnilla Heinänokassa.
Turvapaikanhakijoita suomen tunnilla Heinänokassa.Minna Rosvall / Yle

Suomenkieliset tervehdykset kaikuvat ilmassa, kun astuu sisään Heinänokan hätämajoitustilaan. Monet turvapaikanhakijat tulevat esittelemään itseään suomen kielellä.

– Olen Mohomed, olen Somaliasta. Opiskelen suomea kolme päivää viikossa. Jos saisin enemmän aikaa, oppisin suomea hyvin. Nyt minä puhun suomea ei hyvin, kertoo Mohomed Mohomud Arale.

– Olen Tareq Bagdadista. Minä luen sanomalehtiä, minä katson tv:tä. Minä puhun minun kavereille suomea, kertoo irakilainen Tareq Akramali.

Turun yliopiston suomen kielen opiskelijat käyvät pitämässä suomen kielen tunteja Heinänokan hätämajoitustilassa kaksi kertaa viikossa. Lisäksi vapaaehtoiset pitävät suomen kielen opetusta pari kertaa viikossa.

Turvapaikanhakijoiden oppimisinto on niin kovaa, että suomea puhutaan myös arjen askareissa.

Opiskeluinnon ymmärtää, sillä kotoutumisen kannalta kielen oppiminen on tärkeää. Suomen kansalaisuuden saamisen yhtenä edellytyksenä on tyydyttävä suullinen ja kirjallinen suomen tai ruotsin kielen taito.

Työntekijöitä kannustetaan puhumaan suomeksi

Turun Heinänokan leirikeskuksessa asuu noin 90 turvapaikanhakijaa. Oppilaitospappi Laura Kajala kertoo, että osa työntekijöistä ei osaa englantia. Tämä on yksi syy siihen, miksi suomen kielen käyttö on tavallista.

Joka viikko he ovat oppineet paljon uutta.

Laura Kajala

– Jos nähdään lounaalla, moni kysyy, otatko kahvia ja haluatko maitoa. He kertovat, mitä heille kuuluu ja kysyvät, mitä minulle kuuluu ja joka viikko he ovat oppineet paljon uutta, kertoo Kajala.

Suomen kielen oppiminen tuo vaihtelua ja tekemistä pelkän odottelun sijaan.

– Se on tärkeää kotoutumisen, opiskelun ja työnsaannin kannalta. Kun kohtaa suomalaisia, pystyy keskustelemaan heidän kanssaan ihan arjessa.

Vapaaehtoisten panos on tärkeää

Heinänokan hätämajoitustila on ollut auki vuoden 2015 syyskuun alusta asti. Suurin osa asukkaista on saapunut keskukseen silloin. Viime syksynä neljässä kuukaudessa Heinänokassa tehtiin yli 3 300 vapaaehtoistyön tuntia eli yli 200 tuntia viikossa.

– Tämä on mieletön panos yhteisöltä, joka on ollut pyörittämässä hätämajoitusta työntekijöiden tukena, apuna ja itse asiantuntijoina, kiittelee Laura Kajala.

Turvapaikanhakijat odottavat jo kovasti päätöksiä kohtaloistaan.

– Kyllä täällä kovasti odotellaan, mutta toisaalta myös kärsivällisesti. He tietävät, että Suomeen on tullut viime vuonna paljon, paljon enemmän ihmisiä verrattuna normaaleihin vuosiin, Kajala sanoo.

– Kiitos kaikille, henkilökunnalle ja opettajalle ja Suomen valtiolle, toteaa Mohomed Mohomud Arale.