Salon vaihtoehdot: Koetuotanto, Nokia-brändi tai pois kulutuselektroniikasta

Markkinoilla ja ay-väen piirissä liikkuvien huhujen mukaan Salon kännykkätehtaiden suojiin olisi tulossa lähiaikoina uusi laitevalmistaja. Tunnettu Nokia-tutkija Jyrki Ali-Yrkkö ei usko uuteen elektroniikan massatuotantoon Salossa, mutta muitakin mahdollisuuksia on.

tekniikka
Piirilevy.
Yle

– Tuntematta huhujen tai spekulaatioiden alkuperää tai todenperäisyyttä pidän uuden kulutuselektroniikan massatuotannon alkamista Salossa epätodennäköisenä, Ali-Yrkkö sanoo.

Jyrki Ali-Yrkkö on perehtynyt laajasti suomalaisyritysten kansainvälistymiseen, ulkomaisten yritysten toimintaan Suomessa, globaaleihin arvoketjuihin ja yritysstrategioihin. Erityisen tarkkaan hän on tutkinut Nokian toimintaa.

Salon vahvuutena on vahva infrastruktuuri moderneine rakennuksineen ja tuotantolinjoineen. Heikkoutena on sijainti.

Jyrki Ali-Yrkkö
Etlatiedon varatoimitusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.YLE

Esimerkiksi älypuhelimien ja tablettien massatuotantoon Suomi ei ole mikään houkutteleva kohde. Suomi on kaukana Aasian markkinoista ja muista kasvavista markkinoista.

Saloon pitäisi kuljettaa juuri Aasiasta kaikki päätelaitteissa tarvittavat komponentit, mikä ei kuulosta järkevältä. Toisaalta kokoonpanon jälkeen laitteet pitäisi taas kuljettaa takaisin suurille markkinoille kuten Aasiaan. Sekään ei kuulosta järkevältä.

1. Prototuotantoa?

Toisaalta esimerkiksi Huaweilla, LG:llä ja Samsungilla on jo Suomessa tutkimusta ja tuotekehitystä, jota varten täällä olisi hyvä olla myös testaustoimintaa. Pilottitilojen ja tietyn tyyppisen tuotekehityksen on hyvä sijaita lähellä toisiaan.

Kiinaan asti tuotekehitystä ei kannata lähteä pilotoimaan. Siksi Nokiakin piti pitkään tutkimuslaboratoriot Suomessa.

– Jos jotakin Saloon olisi viritteillä, arvelisinkin sen olevan pikemminkin prototuotantoa eli koetuotantoa. Kulutuselektroniikka-alan massatehtaat ovat Aasiassa, jossa on koko alan toimitus- ja arvoketju, Ali-Yrkkö huomauttaa.

2. Nokia-brändi?

Entinen kännykkäjätti Nokia on ilmoittanut moneen otteeseen hyvin selkeästi ja painokkaasti, ettei se aio enää itse palata puhelinten valmistajaksi. Sen sijaan sillä on yhä hallussaan arvokas tuotemerkki ja patentteja.

Nokian talousjohtaja Timo Ihamuotila totesi juuri Kauppalehdessä (siirryt toiseen palveluun), että yhtiö miettii brändilisensiointia eli se voi etsiä kumppania nimenomaan älypuhelinmarkkinoille. Ihamuotilan mukaan kumppanin pitäisi osata tehdä hyviä tuotteita ja osata rakentaa kansainvälinen jakelukanava.

Joidenkin spekulaatioiden mukaan Salo-huhun takaa voisikin löytyä Nokia ja jokin kansainvälinen kumppani, joka ostaisi Nokia-brändin uuden tuotteensa kylkeen. Nokia ei toki myisi nimeään, mutta antaisi lisenssin jollekin käyttää sitä laitteensa kuoressa.

Tätä tuotetta lähdettäisiin sitten ehkä kokeilemaan pienimuotoisessa tuotannossa Salossa.

– Ristiriita on siinä, että Nokia puhuu pitkän ajan pohdinnasta, kun huhujen mukaan Saloon olisi joku jo tulossa.

3. Ei–kulutuselektroniikkaa?

Salosta ja Nokian entisistä tehtaista puhuttaessa tulevat ensimmäisenä mieleen kännykät, tabletit tai ylipäätään kulutuselektroniikka. Ajatus voi olla liian looginen.

– Voihan olla, että kyseessä on aivan jotakin muuta tuotantoa kuin kulutuselektroniikkaa, Ali-Yrkkö pohtii.

Mitä se muu sitten voisi olla? Salon Campuksen tiloja kehutaan moderneiksi ja monipuolisiksi. Siellä voisi tehdä vaikkapa led–valaisintuotteita, teollisuuselektroniikkaa tai telakkateollisuuden alihankintatuotteita.

Salon puolesta sopii toivoa, että Business Campuksella alettaisiin taas valmistaa tuotteita. Aivan sama mitä.