Hypon Ari Pauna: Ruotsin asuntokupla varoittava esimerkki Suomelle

Ruotsissa asunnoista on huutava pula ja hinnat ovat karanneet ihmisten käsistä. Ylen A-studiossa keskusteltiin tiistaina siitä, voisivatko Ruotsin ongelmat asuntomarkkinoilla heijastua Suomeen.

kiinteistönkauppa
Jan von Gerich, pääanalyytikko, Nordea, Ari Pauna,
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna.Yle

Toimitusjohtaja Ari Pauna asuntolainoittamiseen erikoistuneesta Suomen Hypoteekkiyhdistyksestä arvioi, että Ruotsin asuntokuplan puhkeaminen voisi rantautua myös Suomeen, sillä pohjoismaiset asunto- ja pankkimarkkinat ovat kytköksissä toisiinsa.

– Jos Ruotsissa asuntojen hinnat romahtavat, niin usko pohjoismaiseen asumiseen turvapaikkana häiriintyy kansainvälisillä sijoittajilla, hän sanoi Ylen A-studiossa tiistaina.

Paunan mukaan ongelmat valuisivat näin muun muassa pankkijärjestelmän, rakennusteollisuuden ja vientiteollisuuden kautta Suomeen.

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich taas sanoo, ettei Ruotsin asuntomarkkinoiden romahdus Suomen kannalta kuulu hänen päällimmäisiin huoliinsa.

– Pitää paikkansa, että sijoittajat usein ajattelevat pohjoismaista riskiä samalla tavalla, mutta Suomen olennainen ero naapureihin on se, että olemme eurovaluutassa. Siinä sijoittajat ajattelevat Suomen ehkä kuitenkin enemmän niin, että olemme osa euroaluetta – emme ole sitä hajautussalkkua, joka laitetaan muihin pieniin valuuuttoihin kuten Norjan tai Ruotsin kruunuun.

Von Gerich ottaa esimerkiksi Tanskan.

– Tanskassahan asuntomarkkinat romahtivat finanssikriisin jälkeen ja romahdus jatkui useamman vuoden sen jälkeen. Vaikutukset edes Ruotsiin, saatika Suomeen, olivat aika pienet.

Von Gerich: Ruotsissa kotitalouksien velkaantuminen ajanut kuplaa

Hypon Paunan mukaan todennäköisyys Ruotsin asuntokuplan puhkeamiselle on ehkä vielä pieni, mutta sen merkitys on suurempi kuin "annetaan ymmärtää".

– Meidän pitäisi Suomessa ottaa opiksi Ruotsin varoittavasta esimerkistä, ja kaiken pohjana on kaupungistumiskehitys, joka jyllää kaikissa Pohjoismaissa, myös Suomessa.

Von Gerichin mukaan tietyt varoituskellot soivat Suomessa samoin kuin Ruotsissa, mutta tilanne on hänen mukaansa Suomessa erilainen.

– Ehkä osittain senkin takia, että meillä ei ole ollut yhtä suurta tunkua pääkaupunkiseudulle, väestö on kasvanut jonkin verran hitaammin, niin me emme ole nähneet samanlaista kuplaa.

Nordean Von Gerich sanoo, että myös talouskehitys on ollut hyvin erilaista.

– Ruotsissa kotitalouksien velkaantuminen on ajanut kuplaa.

Paunan mielestä Suomessa pitäisi asuntopoliittisesti tunnustaa, että Suomi kaupungistuu.

– Kaupungistuminen on mahdollisuus eikä uhka, eli satsaaminen noin kymmenen kaupunkiseutukunnan ja näissä työssäkäyntialueiden kasvuun ja menestykseen ja kohtuullisen asuntotuotannon lisäämiseen on ensiarvoisen tärkeää.

"Sinkuilla ja dinkuilla vaikeat olot"

Viime vuoden loppupuolella suomalaiset hakivat asuntolainoja alkuvuotta innokkaammin. Nordean Jan von Gerichin mukaan sekä rakentamisessa että asuntolainojen nostoissa on nähty pieniä merkkejä siitä, että suunta on parempaan päin.

Vaikka asuntolainoja haetaan, kaupungissa omaa kotia etsivillä ei Ari Paunan mukaan ole liiemmin tarjontaa sopivista asunnoista.

– Kyllä ensiasunnon ostajilla, sinkuilla ja dinkuilla on vähän vaikeat olot omistusasuntomarkkinoilla.

Paunan mukaan yksinasuvan henkilön kipukynnys kulkee 180 000 euron lainassa. Täällä summalla sinkku pystyisi ostamaan Helsingistä 20 neliön uuden asunnon tai 40 neliön vanhan asunnon. Näitä asuntoja ei kuitenkaan ole tarjolla, koska asuntorahastot ja sijoittajat ovat ostaneet tällaiset asunnot markkinoilta.

Paunan mielestä tilanne pakottaa ihmiset asumaan vuokralla.

– Suomalaisessa asuntopolitiikassa pitäisi tunnustaa se tosiasia, että vuokra-asuntojen rinnalle pitää entistä enemmän tuottaa kohtuukokoisia ja -hintaisia omistusasuntoja. Ne ovat kuitenkin se suomalaisten ykköstoive.