Sari Helin: Avolouhos muuttaisi hiihtoloman maisemat Ylläksellä vakavasti

Kaivoksen vaikutuksen ymmärtää parhaiten seisomalla Ylläksen suosituimmalla näköalapaikalla, jonka näkymästä yli puolet olisi jatkossa kaivosta, kuvaa Sari Helin blogissaan.

Kotimaa
Sari Helin.
Liisa Valonen

Ylläksen maisemiin on suunnitteilla Euroopan suurin avolouhoksena toimiva rautamalmikaivos. Samaan aikaan Suomen Lapin puhdas luonto on juuri sitä, mitä maailmalla nyt halutaan.

Tunnelma, puhtaus ja rauha ovat niitä asioita, joiden perässä maailman matkailijat enenevissä määrin kulkevat. Suomen Lapin vetovoima on juuri noissa arvoissa ja Ylläs on yksi Lapin huippukohteista.

Ylläksen maisemista haetaan sielunrauhaa. Ylläs ei ole mikään eteläsuomalaisen discon korvike, ainoat öiset värivalot tulevat revontulista, jos hyvä onni iskee. Ylläksen vetovoima on maisemassa, laduissa, rinteissä ja välittömissä ihmisissä eli sellaisissa asioissa, joita ei saa rakennettua keinotekoisesti edes isolla rahalla.

Ylläksen maisemiin, Kolarin Hannukaisiin on suunnitteilla varsin pienellä metelillä Euroopan suurin avolouhoksena toimiva rautamalmikaivos. Kaivos tulisi 8 kilometrin päähän Yllästunturista ja Äkäslompolon kylästä. Kaivoksen vaikutuksen ymmärtää parhaiten seisomalla Ylläksen suosituimmalla näköalapaikalla, jonka näkymästä yli puolet olisi jatkossa kaivosta - kaivoksen avolouhosten mitat mitattaisiin kilometreissä, ei metreissä.

Malmiesiintymän omistaja Hannukainen Mining Oy on jättämässä kaivoksen avaamisesta lähiaikoina ympäristölupahakemuksen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Kolarin kunta ei ole vielä kaavoittanut kaivokselle aluetta. Jos kaava ja luvat tulevat, maan möyrintä voi aikaisintaan alkaa Ylläksellä neljän vuoden päästä.

Yleensä kun kaivos tulee liian lähelle matkailukohdetta, matkailuelinkeino maksaa hinnan.

Samaan aikaan suorat lennot Saksasta ovat lisääntyneet ja lisääntymässä alueelle voimakkaasti. Lentojen lisääminen Lappiin on juuri tulevien matkailutrendien mukaista: matkailijat haluvat jatkossa aitoja, räätälöityjä, rauhallisia, puhtaita ja paikallisten ihmisten kanssa tapahtuvia kokemuksia. Matkailijat alkavat samalla väistyä suurista kaupungeista ja joukoista ei vähiten turvallisuuden tunteen vuoksi. Hyvä esimerkki tämän trendin hyödyntämisestä on erittäin suosittu Islanti ja parhaimmillaan Suomen Lappi voisi olla toinen Islanti. Tällä hetkellä joka kolmas Ylläkselle menijä on ulkomaalainen.

Matkailun ja kaivostoiminnan yhteensovittamisesta on siitäkin maailmallisia trendejä. Yleensä kun kaivos tulee liian lähelle matkailukohdetta, matkailuelinkeino maksaa hinnan.

Suomalainen kaivostoiminta näyttää olevan viimeaikaisten saavutusten perusteella huteralla maaperällä. Meillä ei ole vielä tälläkään hetkellä tietoa siitä, miten paljon Talvivaarasta jää tuleville polville ympäristöperintöä. Nyt jo myönnetään, että kaivosten pohjarakenteiden laadunvalvonta on puutteellista ja tietoa pitää saada lisää. Näin kommentoi esimerkiksi ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka Lapin Kansassa.

Äkäslompolon kylä Ylläksellä on Lapin vanhimpia matkailukohteita. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on Suomen suosituin kansallispuisto ja sinne tehdään lähes puoli miljoonaa käyntiä vuodessa. Vaikea tietysti näin etelän turistina ihan varmasti sitä on sanoa, mitä kaivoksen maisemahaitta, melu, pölylaskeumat tai valot aiheuttaisivat alueen matkailulle – mutta aika vahvasti rohkenen epäillä, ettei niillä varsinaisesti Suomi-kuvaa maailmalla myydä.

Sari Helin
Kirjoittaja on yrittäjä ja Huono äiti -blogin perustaja