Miljoonasäästöt sylkitestillä ja puhelimella – diabeteksen ennaltaehkäisy mullistuu

Syljen insuliinipitoisuutta mittaava keksintö voi tuoda merkittäviä säästöjä diabeteksen ennaltaehkäisyyn paitsi Suomessa, myös maailmanlaajuisesti. Kainuussa kehitetyllä laitteella pystytään tutkimaan edullisesti suuri määrä ihmisiä, joilla on riski sairastua diabetekseen.

terveys
Kuvassa mittalaite jonne on laitettu sylkinäyte. Mittaustulos näkyy kännykkäsovelluksessa.
Mittalaite, jonne on laitettu sylkinäyte. Mittaustulos näkyy kännykkäsovelluksessa.Niko Mannonen / Yle

Oulun yliopistoon kuuluvan Kajaanin yliopistokeskuksen tutkimusryhmä CEMIS-Oulu on kehittänyt uudenlaisen menetelmän ja laitteen, jolla voidaan mitata syljen insuliinipitoisuutta. Kyseessä on merkittävä uudistus diabeteksen ennaltaehkäisyssä, kertoo CEMIS-Oulun mittaustekniikan yksikön tutkimuspäällikkö Jarkko Räty.

– Samanlaista mittausmenetelmää ei ole vielä olemassa kaupallisesti saatavana. Markkinapotentiaali on valtava, koska kakkostyypin diabetes yleistyy globaalisti, sanoo Räty.

Maailmassa on Rädyn mukaan noin 1,9 miljardia ihmistä, jotka ovat ylipainoisia ja siten riskissä sairastua kakkostyypin diabetekseen. Tähän mennessä mittaukset on tehty verikokeiden kautta, ja ne ovat vanhuksille ja lapsille vaikeita, Räty toteaa.

Mittauksen hinnaksi jäisi vain muutama euro, joten kokonaisia riskiryhmiä voidaan siten tutkia.

Jarkko Räty

Sylkimittaus on siten kätevämpi, eikä potilaan tarvitse mennä edes laboratorioon sitä varten, sillä etämittauksen voi tehdä myös kotoa. Mittaustapaan kuuluu puhelinsovellus, joka ilmoittaa tulokset saman tien.

Kyseessä on läpeensä kainuulainen keksintö, sillä sen kehittely alkoi Sotkamossa biotekniikan laboratoriossa 4–5 vuotta sitten. Viimeinen kenttätestaus on parhaillaan meneillä Kajaanin ammattikorkeakoulussa.

Miljoonien säästöt terveydenhuoltoon

Jarkko Räty kertoo, että julkisessa terveydenhuollossa ei tällä hetkellä tehdä paljoa ennaltaehkäisevää työtä diabeteksen kannalta, sillä se olisi kallista. Riskiryhmät ovat niin suurilukuisia, että kaikkien ihmisten etukäteen tutkiminen tulisi tyyriiksi.

Siksi tutkimusryhmä pyrkii tekemään uudesta mittauksesta edullisen.

– Mittaliuskat ovat kustannustehokkaita ja kertakäyttöisiä. Mittauksen hinnaksi jäisi vain muutama euro, joten kokonaisia riskiryhmiä voidaan siten tutkia. Mittausta voidaan käyttää myös esimerkiksi kehitysmaissa, joissa on samat ongelmat diabeteksen suhteen kuin täällä, Räty toteaa.

Rädyn mukaan tutkimusryhmästä on tehty vierailuja muun muassa Etelä-Amerikkaan ja Lähi-itään, ja menetelmä on kiinnostanut kaikkialla.

– Kaikkialla on sanottu, että tervetuloa vaan, kun konsepti on valmis.

Markkinapotentiaali on valtava, koska kakkostyypin diabetes yleistyy globaalisti.

Jarkko Räty

Menetelmän viemistä Pohjois-Amerikkaankin on mietitty, mutta se vaatisi kliiniselle puolelle muutaman miljoonan euron rahoituksen. Rädyn mukaan ryhmä selvittää, löytyykö tuota rahaa Suomesta, vai haetaanko sitä ulkomaisilta pääomasijoittajilta.

Sylkimittausmenetelmä toisi säästöä Suomenkin terveydenhuoltoon. Räty kertoo, että nyt diabeteksen hoito vie terveydenhuoltobudjetista jopa 15 prosenttia, joten ennaltaehkäisy voisi tuoda jopa kymmenien miljoonien säästön Suomessa.

– Säästö tulee siitä, että kun näemme potilaan insuliinitasot, voimme vaikuttaa elintapoihin niin, että diabeteksen puhkeamisen riski pienenisi. Itse diabeteksen hoito on kallista, Räty toteaa.