Koti on lapselle myös vaaran paikka – ensiapua kannattaa treenata ennen kuin jotain sattuu

Lähes kaikki alle kolmevuotiaiden tapaturmat sattuvat kotona. Vanhemmille järjestetäänkin kevään aikana Kokkolassa ensiapukoulutusta kahteen otteeseen. Kouluttaja Pirkko Hälin mukaan vanhemmat osaavat yleensä ensavun perustaidot. Sen sijaan he ovat arkoja käyttämään riittävästi voimaa esimerkiksi silloin, kun lapsi on vaarassa tukehtua.

Kotimaa
Yle Uutiset Pohjanmaa: Jokaisen vanhemman pitäisi osata antaa ensiapua pienelle lapselle
Yle Uutiset Pohjanmaa: Jokaisen vanhemman pitäisi osata antaa ensiapua pienelle lapselle

Riskit vaihtelevat lapsen iän mukaan, ja erityisesti liikkumisen opettelu tuo oman lisänsä soppaan: lapsi voi kaatua, pudota ja törmätä. Myös kuuma neste on usein vaaran paikka. Toisaalta lapsi on utelias, muistuttaa ensiapukouluttaja Pirkko Häli Kokkolasta:

– Hän tutkii esineitä laittamalla niitä korviin, nenään, suuhun. Myös ruoka voi juuttua kurkkuun. Nämä ovat tällaisia tavalliseen arkeen liittyviä tilanteita, summaa Häli.

Onnettomuuden sattuessa ei ole selkeää ohjetta siitä, milloin tapaus vaatii lääkäriin lähtöä. Jonkinlaisia linjauksia silti löytyy: jos lapsi esimerkiksi pudottuaan jostain tai törmättyään johonkin nousee ylös ja jatkaa leikkiä pikku lohdutuksen jälkeen, voi aikuinen jäädä seuraamaan tilannetta. Jos taas lapsi menee hiljaiseksi, oksentelee tai liikkuminen vaikeutuu, kannattaa lähteä ensiapuun.

Pienien palovammojen ensihoito on viilennys. Laajat eli rakkulaiset, lapsen kämmentä suuremmat palovammat, vaativat jo ensiapukäynnin.

Voimankäyttö arveluttaa

Henkitorveen juuttuvaa ruokaa pitää irrottaa taputtelemalla lapaluiden väliin. Jos esineen näkee ja sihen voi tarttua kahdella sormella, sitä voi koettaa irrottaa käsin, mutta harvoin kannattaa alkaa koukkia syvemmältä, sanoo kouluttaja.

Taputtelussa lapsi otetaan syliin pää alaspäin ja häntä lyödään lapaluiden välin. Voimankäyttö pitää suhteuttaa lapsen kokoon. Viiden lyönnin jälkeen lapsi käännetään selin, tehdään 5 napakkaa lyöntiä nännien keskelle. Jos tämäkään ei toistettuna auta, soitetaan 112.

Vanhemmat ovat usein arkoja sen suhteen, millaisella voimalla irrottamista kannattaa yrittää. Siksi koulutusnuken kanssa harjoiittelu olisi hyvästä.

– Kyllä siinä pitää uskaltaa käyttää jonkin verran voimaa. Pikkuinen silitely ei valitettavasti auta, sanoo Häli.

Häli arvioi, että palovammojen ensiapu ja vierasesineen poisto ovat vanhemmilla silti keskimäärin hyvin hallussa. Sen sijaan Heimlichin otteen kanssa ollaan jo arkoja, ja siksi kertaaminen on tarpeen. Pienille lapsille Heimlichia ei edes saa tehdä.

Harjoittelu tuo varmuutta

SPR:n sivulta löytyy ajantasainen ohjeistus ensiapuun, ja kouluttaja kehottaakin tutustumaan niihin etukäteen. Kursseilla saa harjoitusta ilman oikeaa hätätilannetta:

– Harjoittelu on todella tärkeää, sillä se antaa varmuutta, sanoo Pirkko Häli.

Tapaturmien ennaltaehkäisy on myös tärkeää, sillä pienen lapsen kanssa kaikki on aikuisen vastuulla. Aikuisen pitää luoda turvalliset ympäristöt niin nukkumiselle, hoitotoimille kuin ruokailuunkin.

– Kun lapsi alkaa liikkua, aikuisen pitää asettua lapsen tasolle ja tarkastaella kotia lapsen kannalta: lapsi huomaa asioita, joita aikuiset eivät huomaa, kuten pistorasiat, lattialla risteilevät johdot ja helposti tipahtavat tavarat, muistuttaa Pirkko Häli.