Menestys tulee tekemällä vähemmän mutta paremmin – "Ei voi olla paras sekä painissa että seiväshypyssä"

Businessenkeli Kim Väisänen muistuttaa, että suomalaisyrittäjien tulisi keskittyä harvempiin asioihin mutta olla niissä mieluiten maailman paras. Tämän hän on oppinut aikanaan myös kantapään kautta.

ilmiöt
Kim Väisänen
Anna Ronkainen / Yle

Suomalaisyrittäjien menestyksen esteenä on usein se, että he eivät erikoistu tarpeeksi, väittää tietokoneiden tiedonhävitykseen perustuvan yrityksensä Blanccon avulla rikastunut Kim Väisänen.

– Ongelma ei ole se, että he tekevät liian vähän asioita vaan liian paljon. Jokaisen pitää keskittyä vähiin asioihin ja olla niissä – jos ei maailman paras, niin ainakin maakunnan paras.

Väisänen kertoo oppineensa asian myös kantapään kautta. Alkuun Väisäsen omallakin yrityksellä oli noin 72 tuotenimeä. Kun niitä vähennettiin ensin 27:een ja sitten vielä kymmeneen, menestys kasvoi koko ajan.

– Mitä vähemmän teet, sen parempi. Harva on maailman paras sekä sadan metrin juoksussa, seiväshypyssä että painissa, Väisänen vertaa.

Väisänen muistuttaa, että pitkään maailman arvokkaimman yrityksen kruunua kantanut tietokonejätti Applekin tekee tilinsä vain muutamasta eri tuotteesta.

Iso kuva muodostuu hyvin tehdyistä pienistä asioista

Blanccon myynnin jälkeen Väisänen on sijoittanut varojaan myös muihin yrityksiin. Lisäksi hän toimii useiden yhtiöiden hallituksessa. Väisäsen mukaan uusia sijoituskohteita tarjotaan hänelle jatkuvasti, mutta valtaosaan hän joutuu vastaamaan kieltävästi.

– Minulle saatetaan sanoa, että lähde mukaan ja sijoita. Ja neljän kaverin portfoliossa on kuusi tuotetta. Ei onnistu, Väisänen toteaa.

Yksi hallitusvirka Väisäsellä on Kuopiossa kotipaikkaansa pitävän, teollisuuden kuvantamisteknologiaan keskittyvän Rocsolen hallituksessa. Rocsole sai vastikään päättyneellä sijoituskierroksella hyvät tulokset: mukaan he saivat muun muassa espanjalaisen öljy- ja kaasujätti Repsolin.

– Kaikki ratkaisut, joilla pystyy tehostamaan toimintaa tai säästämään rahaa, kiinnostavat. Vaihtoehtoja olisi ollut varmaan 50, mutta päätös ryhtyä tähän oli helppo.

Väisänen muistuttaa, että yrityksen brändäyksessä iso kuva koostuu aina monesta pienestä hyvin tehdystä jutusta.

– Jos mietit vain suurta kuvaa, se on vähän kuin VR, jolla on brändi, mutta junat ei oikein kulje. Miten paljon ne VR:n kivimiehet kiinnostaa, kun odotat perse jäässä asemalla? Väisänen miettii.

Brändäämisessä olisi terävöittämisen varaa

Väisänen oli puhumassa myös Kuopiossa perjantaina järjestetyssä brändiseminaarissa. Maakuntien brändäämisen suhteen hän kehottaa terävöittämään agendaa. Kaikki eivät voi olla matkailumaakuntia.

– Jos mietin vaikka, mitä minulle tulee Kuopiosta mieleen, sanoisin että lääketieteen tutkimus, joka on maailman parasta. Sitten tulisi (paalutuskonevalmistaja) Junttan, sitten pitkä tyhjyys eikä mitään muuta. Kyllä lähtisin brändäämään Kuopiota ennemmin tutkimuksen tai teknologian kuin esimerkiksi matkailun kautta, Väisänen sanoo.

Väisänen muistuttaa, että maailmalla menestyneiden teollisuusalueiden takanakin on erikoistuminen. Teknologialla on tapa keskittyä jonnekin. Autoteollisuudella esimerkiksi Detroitiin ja tietoteollisuudella Piilaaksoon.

– Täytyy kuitenkin muistaa, että suurfirmoja ei niin vain perusteta. Perustetaan aina ensin pieniä, joista kasvatetaan suuria.