Tutkijat kysyvät, maistuuko mummolle kasvismössö: "Kun ei näe, maista eikä haista, niin miksi söisi?"

Jopa neljännes yli 80-vuotiaista vanhuksista on aliravittuja. Vanhemmiten aistit ja ruokahalu heikkenevät, ruoka ei maistu. Ikääntyvien ruokavalio-ongelmiin kehitetään ratkaisuja eurooppalaisessa tutkimushankkeessa, jossa on mukana tutkijoita, opiskelijoita ja kosolti vapaaehtoisia maistajia Suomesta. Vihdoinkin kysytään ikäihmisiltä itseltään, mikä heille maistuu ja mikä ei.

Kotimaa
Irma Pekkala maistelee vihannessosetta
– Aika paljon näissä on mauttomia, suoraan sanottuna. Kyllä saisi maustaa pikkuisen enemmän myös vanhemman ihmisen ruokaa, sanoo vapaaehtoinen tuotemaistaja Irma Pekkala. Nina Keski-Korpela / Yle

Hämeen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen kansainvälisessä hankkeessa kehitetään ikääntyneille maistuvia hedelmä-, marja- ja vihannespohjaisia elintarvikkeita. Aiemmin kerättyjen ruokamieltymystietojen pohjalta on tuotettu elintarvikkeita, joita nyt arvioidaan maistamalla. Projektissa on mukana 10 maata ja 26 partneria lähinnä Keski-Euroopasta. HAMK ja Luonnonvarakeskus ovat ainoat pohjoismaiset kumppanit.

Professori Raija Tahvonen tarkastelee smoothiepulloa
– Kun ei näe, maista eikä haista, niin miksi sitä sitten söisi? Ruoasta nauttiminen on kuitenkin yksi tärkeä yksityiskohta syömisessä, muistuttaa professori Raija Tahvonen.Nina Keski-Korpela / Yle

Yli 65-vuotiaat kotona tai hoivalaitoksissa asuvat maistavat esimerkiksi omena-mustikkasmoothieita ja porkkanapohjaisia soseita, antavat niistä arvionsa ja tuloksena saadaan tietoa siitä, mikä ikääntyville maistuu ja mikä ei.

Tärkeintä on, että vanhukset saavat itse vaikuttaa siihen, mitä he syövät ja voivat kertoa mielipiteensä, millaisia ruokia haluavat. Tavoitteena on, että ruokia saataisiin kaupalliseen tuotantoon ja sitä kautta parannetaan vanhusten ravitsemusta terveelliseksi ja myös maistuvaksi. Näin kehitetään siis eläkeikäisten terveyttä ja hyvinvointia, kertoo ravitsemuksen professori Raija Tahvonen Luonnonvarakeskuksesta.

– Aliravitsemus on yllättävän yleistä. Yli 80-vuotiaista noin 60 prosenttia on aliravitsemuksen riskissä eli tarvetta tällaisille tuotteille on.

– Ihminenhän muuttuu vanhetessaan, myös ruoansulatuskanava ja makujen aistiminen muuttuvat, hampaat huononevat, ruoansulatuskanavan uusiutuminen huononee, ruokahalu huononee ja sitten ollaan kierteessä.

Katri Sirén ja Jannica Kuparinen valmistelevat maisteluannoksia
Opiskelijat Katri Sirén ja Jannica Kuparinen täyttävät maistatusannoskuppeja.Nina Keski-Korpela / Yle

Tahvosen mukaan viimeistään eläkkeelle jäädessä kannattaa kiinnittää erityistä huomiota ruokavalioon. Syyt ja neuvot ovat selvät:

– Vanhukset sairastavat noin 15 viimeistä vuottaan ja jos sairastumista saataisiin lykättyä edes muutamalla vuodella, niin tämä taloudellinen tilannekin helpottaisi aika paljon.

– Joka päivä jotain tuoretta, kasvista, hedelmää, marjaa, mielellään useampia annoksia. Täysjyväviljaa, kalaa, vähärasvaisia maitotuotteita, ihan sitä mitä suomalaisissa ravitsemussuosituksissa suositellaan. Ikääntyneille on suosituksissa pikkuisen enemmän proteiinia, mutta vasta kun ollaan lähempänä 80:aa ikävuotta.

Kaikkien suomalaisten pitäisi syödä enemmän kasviksia ja hedelmiä

Projektin johtajana HAMKissa on yliopettaja Helena Kautola. Hän kertoo, että tarkoituksena on saada vanhuksille ravitsevia hyviä tuotteita, joista he myös itse pitävät.

– Tärkeätä ei ole vain maku, vaan myös suutuntuma, helppous ja minkä näköinen ruoka on, haluaako sitä syödä. Eivät vanhukset halua, että kaikki on samassa mössössä.

Keski-Euroopassa käytetään enemmän meille eksoottisempia raaka-aineita, kuten vaikka maa-artisokkaa tai kvittenihilloa. Muitakin eroja ikääntyneiden makutottumuksissa löytyy.

Opiskelija Netta Rajanen antaa maistelunäytteen Irma Pekkalalle
Opiskelija Netta Rajanen tarjoilee Irma Pekkalalle maisteluannoksen.Nina Keski-Korpela / Yle

– Suomalaiset ovat vähentäneet suolaa ruoassa jo enemmän kuin keskieurooppalaiset. Toisten mielestä tuotteissa on liian vähän tai liian paljon suolaa, eli se on henkilökohtainen mielipide. Vanhemmiten tykkää suolaisemmasta, koska makuaisti heikkenee.

Ohje vihannespyreiden maistamiseen
Kukin maistaja täyttää arviointikaavakkeen joka tuotteesta. Tavoitteena on saada jokaisesta tuotteesta 90 mielipidettä.Nina Keski-Korpela / Yle

Maistettavat tuotteet on valmistettu muun muassa Puolassa, Ranskassa ja Espanjassa. Mukana ei ole yhtään suomalaista yritystä.

– Alussa oli vähän kiire, eikä yritysyhteistyötä vaadittu. Mutta tästä voi olla suomalaisyrityksillekin hyötyä, myös ulkomaan markkinointiin, eli tulokset ovat yritysten käytettävissä.

Yli neljän miljoonan euron projekti alkoi 2013 ja loppuraportti valmistuu keväällä 2017.

Mauton mössö!

Hämeenlinnassa kokoontuvat vapaaehtoiset maistajat arvioimaan tuotteita. 65-vuotias Irma Pekkala laittaa ruoan itse, viljelee itse osan vihanneksista ja kerää marjat itse. Niinpä moni vihannessose sai tuomion: mauton mössö.

Marketta Grön täyttää kaavaketta
Marketta Grönille einekset eivät maistu muutenkaan, kasvissosekeitot kylläkin. Maistettujen tuotteiden sosemaisuuskaan ei haitannut.Nina Keski-Korpela / Yle

– Kuinka saadaan vihanneksista näin mauttomia? Aika paljon näissä on mauttomia, suoraan sanottuna. Kyllä saisi maustaa pikkuisen enemmän myös vanhemman ihmisen ruokaa. Nämä ovat lähempänä lastenruokaa, ripittää Pekkala. Vain jälkiruokasmoothiet saivat kiitosta marjaisuudestaan.

Marketta Grön, 69, ei pidä tuotteita ihan niin huonoina:

– Ennemmin näitä syö kuin nälkää näkee. Kermaloraus kyllä toisi lisää makua.

– Tämä on ihan mielenkiintoinen projekti, mukavaa vaihtelua, meillä kun on aikaa, Grön pohtii maistatusta – ja jatkaa lomakkeen täyttämistä.

Tyhjät muovimukit naisen käsissä
Smoothie maistui - kaikki meni!Nina Keski-Korpela / Yle