Schengen-rajojen sulkemisesta Suomelle jopa miljardin euron menetykset vuodessa

Rajatarkastusten pysyvä palauttaminen Schengen-rajoille tarkoittaisi Suomelle vähintään 400 miljoonan, pahimmillaan jopa miljardin euron menetyksiä vuodessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Useissa Schengen-maissa on palautettu jo väliaikaisesti rajatarkastukset maahanmuuttajien suuren määrän vuoksi.

Schengen-alue
Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä, 25.2.2016
Jos Schengen lakkaa olemasta, niin kyllä se on meille ongelma, sanoo Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.Yle

Saksalainen Bertelsmann-säätiö julkisti maanantaina alustavat laskelmansa siitä, minkälaisia taloudellisia vaikutuksia Schengen-rajojen pysyvästä sulkemisesta aiheutuisi EU:ssa.

Säätiön mukaan EU-maille koituisi vähintään 470 miljardin euron menetykset kymmenessä vuodessa. Pahimmillaan bruttokansantuotteen menetykset voisivat nousta jopa 1400 miljardiin euroon.

Bertelsmann-säätiö ei laskenut vaikutuksia erikseen Suomen osalta, joten Yle pyysi Elinkeinoelämän tutkimuslaitosta Etlaa arvioimaan Suomen mahdollisia menetyksiä rajatarkastusten palautuessa.

Etlan toimitusjohtajan Vesa Vihriälän mukaan Suomen menetykset olisivat vähintään 400 miljoonaa, pahimmillaan jopa miljardi euroa bruttokansantuotteesta vuodessa.

– Arviot vaihtelevat 0,2–0,5 prosenttia BKT:sta vuotta kohti. Suomen tapauksessa BKT olisi 400 miljoonaa – miljardin pienempi kuin nykytilanteessa, Vihriälä arvioi.

Saksa ja Ranska isoimmat menettäjät

Pysyvät rajatarkastukset hidastaisivat erityisesti Euroopan liikennettä ja kauppaa. Yritysten kulut kasvaisivat ja hinnat nousisivat, ja sitä kautta kysyntä heikentyisi. Euroopan kitulias talouskasvu hidastuisi näin entisestään.

Bertelsmannin laskelmien mukaan euroalueen veturi Saksa menettäisi bruttokansantuotteestaan vähintään 77 miljardia euroa vuoteen 2025 mennessä. Vuodessa menetykset ylittäisivät seitsemän miljardia euroa. Ranska puolestaan menettäisi kymmenessä vuodessa vähintään 80,5 miljardia euroa.

Bertelsmann perustaa laskelmansa noin yhden prosentin hinnannousuun. Säätiö teki myös toisen laskelman, joka perustuu kolmen prosentin hinnannousuun, mutta Etlan Vesa Vihriälä pitää Bertelsmannin alempaa arviota uskottavampana.

”Viime kädessä kaikki maksavat”

Rajanylitysten hidastuminen vaikuttaisi paitsi tavaravientiin, myös Euroopan turismiin, sekä työssäkäyntiin toisessa maassa. Etlan Vesa Vihriälä muistuttaa, että viime kädessä jokainen joutuisi menetysten maksajaksi.

– Jos Schengen lakkaisi, vaikuttaisi se meihin yhtä paljon kuin muihinkin. Jos tuotanto supistuu, viime kädessä sen maksavat kuluttajat ja työntekijät eli kaikki jotka osallistuvat talouteen.

Jos Suomen bruttokansantuotteesta siis katoaisi vuodessa miljardi, olisi julkisella sektorilla entistä vähemmän verotuloja käytettävissä.

Useat Schengen-sopimuksen allekirjoittaneet maat ovat jo ottaneet rajatarkastukset käyttöön väliaikaisesti maahanmuuttajien entistä suuremman määrän vuoksi. Tarkastukset ovat vähentäneet esimerkiksi työntekijöiden päivittäistä matkustamista Ruotsin ja Tanskan välillä.

Jos pysyvät rajatarkastukset astuisivat voimaan, olisivat vaikutukset Suomeen Vihriälän mukaan etenkin ensi vaiheessa suurin piirtein samaa suuruusluokkaa kuin muissakin EU-maissa.

– Jos Schengen lakkaa olemasta, niin kyllä se on meille ongelma, Vihriälä tiivistää.