Grimmin kauhun manavoima saa tunteet liikkeelle: "Jos lukitsemme ovet huolella, susi voi olla sisäpuolella"

Riihimäen Teatterissa on luettu talven aikana Grimmin veljesten hurjia satuja. Kotimainen kantaesitys kantaa nimeä The Grimm Book of Horrors. Musiikkinäytelmä tai paremminkin kauhukonsertti päivittää sadut uudelle sukupolvelle.

kulttuuri
Näyttelijä Diana Tenkorang teoksessa The Grimm Book of Horrors
Aki Loponen / Loma Graphics Oy

Kauhun kokeminen kuuluu ihmisen alkukantaisiin, primitiivisiin tunteisiin. Mutta onko Näyttämö 3T:n ja Riihimäen Teatterin yhteistuotannolla ja elokuvien ja television teinikauhulla mitään tekemistä keskenään? Ohjaaja Samuli Reunasen mielestä ei.

– Teinikauhugenre populaarikulttuurin puolella käsittelee pitkälti seksuaalista heräämistä. Sitä on käytetty moraalin välineenä: teinejä on peloteltu siitä, että seksuaalinen herääminen on vaarallista ja tarkka paikka. Siinä käynnistyvät voimat, jotka eivät ole hallittavissa.

Samuli Reunanen (vas.) Iiro Ollila ja Liisa Risu
Näyttämö 3T:n ohjaaja Samuli Reunanen (vas.), säveltäjä Iiro Ollila ja koreografi Liisa Risu.Miki Wallenius / Yle

– Teinikauhugenre on aika rajallinen osa kauhukulttuurista tai filosofisesta, kauhua ymmärtävästä tavasta katsella ihmisen osaa todellisuudessa. Se on hyvin kapearajainen alue, tämä Painajainen Elm Streetillä -tyyppinen kauhugenre, suhteessa siihen, mitä me hahmotamme tässä esityksessä.

Vanha kunnon Grimm toimii yhä. Reunanen on aina ollut kiinnostunut vanhoista teksteistä.

– Jos jossain tarinassa, runossa tai näytelmässä on sisältöä niin, että se elää vuosisatoja, minua kiinnostaa kaivaa esille sen ydin ja voima. Se, joka pitää sitä elossa sukupolvesta toiseen, sanoo Samuli Reunanen. Hän on aiemmin tehnyt esityksiä Kalevalasta ja suomalaisista kansantaruista Shakespeareen ja Aleksis Kiveen.

– Tykkään kahlata klassikoissa. Niissä on jotain manavoimaa, joka laittaa tunteet liikkeelle.

Musiikilla suoraan tunteisiin

Säveltäjä Iiro Ollilan rooli on saada musiikilla tunteet liikkeelle.

Naisia teatteriesityksessä
Esitys pyrkii saamaan katsojan tunteet liikkeelle ja ohjaamaan hänet omaan mielensisäiseen sokkeloonsa.Aki Loponen / Loma Graphics Oy

– Sen huomaa autoradiota kuunnellessa, että sopiva biisi vie mielen ja kehon ajan ja tilanteen ulkopuolelle. Siinä tavoittaa tunteet suoraan. En kuitenkaan anna roolia pelkästään musiikille, vaan korostaisin kolminaisuutta tarinankerronnan, visuaalisuuden ja musiikin välillä.

Grimmin veljesten kansantarinoiden pohjalta kirjoittamat tarinat ovat paikoin varsin hurjia. Alun perin ne oli tarkoitettu aikuisille. Aikuinen ymmärtää kertomusten vertauskuvallisuuden.

– Yhdessä meidän teksteistämme sanotaan, että jos lukitsemme ovet huolella, susi voi olla sisäpuolella. Sitä voi miettiä, mikä se sisäpuoli on. Tässä tapauksessa me ajattelemme, että se on ihmisen sisäpuolella, katsoo Samuli Reunanen.

– Me pyrimmekin aika paljon luomaan katsetta myös sisäänpäin. Onko maailma epäluotettava ja vakaa, vai voitko olla varma, että olet hereillä ja herännyt siitä painajaisesta, jonka näit monta vuotta sitten?

Psyykenpöyhintää ja kauniita näyttämökuvia

Tarinassa esitellään Disneyn kautta tunnetuksi tulleet prinsessat Lumikki, Tuhkimo ja Ruusunen ja heidän yhteinen äitipuolensa sekä prinssi. Mukana on myös tuntemattomampia Grimmin tarinoita, kuten Kampela, Kataja, Kuoleman sanansaattajat, Uppiniskainen lapsi, Kiittämätön poika ja Seitsemän korppia. Punahilkkakin käväisee esityksessä aikuisena naisena.

– Olemme aika huolellisesti käyneet Grimmin tuotantoa läpi ja valikoineet ne tekstit, jotka tarinoina parhaiten viittaavat siihen suuntaan, mitä me ihmispsyykestä pöyhitään.

Vaikka pohjalla on kauhua, näyttämöllä vaalitaan kauniita kuvia.

– Se on jopa ihan näytelmän ydintä. Shokeeraaminen ei ole itseisarvo sinänsä. Kauhugenressäkin on paljon romanttista kuvastoa. Me ei mennä paljoakaan tuttuja genrejä pitkin, vaan olemme pyrkineet alkuperäisyyteen, sanoo Iiro Ollila.

– Esitys ei ole kummitusjuna, jossa pyritään kulman takaa säikäyttämään, vaan raami on ennemmin arkaainen nuotiopiiri, jossa lauletaan ja kerrotaan häiritseviä tarinoita, Samuli Reunanen valaisee.

The Grimm Book of Horrors saa ensi-iltansa lauantaina 27. helmikuuta Riihimäen Teatterissa.