Poliisit kertovat: Miksi Pohjanmaalla on turvapaikanhakijoiden seksuaalirikosepäilyjä vähän, Helsingissä paljon?

Ylen selvityksen mukaan turvapaikanhakijoiden seksuaalirikosepäilyjä on ollut vähiten Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Eniten tapauksia on tullut ilmi pääkaupunkiseudulla ja sen lähiympäristössä. Eroja selittävät niin ihmismäärät, etäisyydet kuin mahdollinen kotouttamisessa onnistuminenkin.

A2-ilta
Epäillyt seksuaalirikokset poliisilaitoksittain
Luvut eivät ole suoraan verrannollisia, koska ylempi luku sisältää rikokset, eli samasta teosta voi olla useampi rikosnimike. Alempi luku sisältää rikosilmoitukset eli käytännössä teot, joissa voi olla useampi rikosnimike. Turvapaikanhakijoiden luvusta on myös karsittu tapaukset, joissa rikosta ei todettu tai rangaistusta vaadittu.Yle Uutisgrafiikka

Yle keräsi tiedot turvapaikanhakijoiden seksuaalirikosepäilyistä kaikista 11 poliisilaitoksesta. Muu Suomi erottuu pääkaupunkiseudusta.

Tapauksia on ollut selvästi eniten Helsingissä ja Länsi-Uudellamaalla. Kaiken lisäksi luvusta puuttuvat Helsingin epävarmat tapaukset, kuten uudenvuoden väitetyt ahdistelut. Helsingin poliisi ei halunnut spekuloida muilla kuin varmistetuilla tiedoilla.

Lähes kaikki muut poliisilaitokset lukivat joukkoon myös rikosepäilyjä, joissa epäillyn turvapaikanhakijan henkilöllisyyttä ei ole voitu tarkistaa.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella rikosilmoituksia on ollut eniten Hämeessä.

– Tilastoa nostavat neljä seksuaalista ahdistelua, jotka on kirjattu aika alhaisella kynnyksellä, sanoo rikosylikomisario Martti Hirvonen Hämeen poliisilaitoksesta. Joukossa on juuri epäiltyjä, joita ei ole voitu vahvistaa.

Voiko puhua ilmiöstä? Ei, vastaavat poliisit

Vähiten tapauksia on tullut ilmi Pohjanmaalla, Itä-Uudellamaalla ja Sisä-Suomessa eli Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa, 1–2 prosenttia kaikkiin alueen seksuaalirikoksiin verrattuna.

Kaikki poliisilaitokset pitävät alueillaan esiin tullutta määrää pienenä. Ainakin verrattuna kokonaisrikollisuuteen aiheen saama huomio on yliampuvaa.

– Tilastojen valossa ongelma ei kovin suurelta näytä, vaikka sosiaalisessa mediassa on eriäviäkin mielipiteitä, toteaa rikoskomisario Leevi Makkonen Itä-Suomen poliisista.

– Tietysti jokainen tapaus on liikaa, mutta siihen nähden kuinka paljon Oulun alueelle on tullut turvapaikanhakijoita, en tekisi millään ilmiötä tästä asiasta, linjaa apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta Oulusta.

Valtaosa tapauksista on ollut muita kuin raiskauksia. Joukkoon mahtuu myös pari itsensäpaljastajaa. Raiskausrikosepäilyjä on ollut noin 30.

Missä ihmisiä, siellä sattuu ja tapahtuu

Myös pääkaupunkiseudulla ja sen lähiympäristössä vakuutetaan, ettei tapauksia ole ollut "erityisen paljon".

– Siellä missä on enemmän ihmisiä, tapahtuu enemmän rikoksia, kuittaa komisario Petri Launiainen Länsi-Uudenmaan poliisista. Heidän lukuaan ovat nostaneet useat turvapaikanhakijoiden väliset seksuaalirikokset.

Samaan nyrkkisääntöön vetoaa Helsingin poliisi: isossa kaupungissa sattuu rikoksia. Helsinkiin myös hakeudutaan muun muassa yöelämään.

Pitkät etäisyydet ja suurten keskusten puute taas rauhoittavat rikollisuutta. Näin perustelevat muun muassa Pohjanmaa ja Lappi.

Miksi tilanne on parempi Itä- kuin Länsi-Uudellamaalla?

Uudenmaan sisäinen ero on kuitenkin silmiinpistävä. Itäisellä Uudellamaalla tapauksia on ollut vain kaksi, läntisellä Uudellamaalla jopa 17.

Itä-Uudenmaan poliisin mielestä tähän vaikuttaa kaupunkirakenne.

– Meillä Vantaalla ei ole sellaisia keskuksia, joihin ihmiset kokoontuvat, arvelee rikosylikomisario Petri Eronen.

Myös tulijamäärissä on eroja: Länsi-Uudellemaalle on majoitettu lähes tuplasti enemmän turvapaikanhakijoita kuin itäiseen naapuriin.

Turvapaikanhakijoiden määrä ei tosin automaattisesti selitä rikollisuutta. Joillakin alueilla on paljon turvapaikanhakijoita, mutta vähän seksuaalirikoksia, kuten Sisä-Suomessa.

Ja päinvastoin: Helsingissä on turvapaikanhakijoita saman verran kuin Lounais-Suomessa, mutta rikosepäilyjä ainakin kolme kertaa enemmän.

Pohjanmaa: Maahanmuuttajakokemus vaikuttaa

Sekä Itä-Uudenmaan että Pohjanmaan poliisilaitokset näkevät onnistuneensa rikosten ennaltaehkäisyssä.

– Ei voi väheksyä sitä, että asetimme heti alkuun yhdyshenkilöitä vastaanottokeskuksiin. Ennaltaehkäisevää työtä on tehty, niin kuin varmasti muuallakin, toteaa Petri Eronen Itä-Uudenmaan poliisista.

Pohjanmaalla uskotaan, että integraatio on voinut onnistua muita paremmin, koska alueella on ollut jo pitkään turvapaikanhakijoita.

– Ehkä pitkä kokemus osaltaan vaikuttaa, että on osattu kertoa oikeita asioita, pohtii Erkki Kerola, ylikomisario Vaasasta.

– Pidämme ahkerasti yhteyttä vastaanottokeskuksiin.

Kuka on tilastojen "turvapaikanhakija"?

Poliisilaitokset ovat tilastoineet turvapaikanhakijoiden rikoksia vasta muutaman kuukauden ajan. Niitä joudutaan kaivamaan käsipelillä tutkinnan tilastoista.

Määrittely on kinkkistä: henkilö, joka on tänään turvapaikanhakija, ei ole sitä välttämättä huomenna – tai päinvastoin.

Lounais-Suomen poliisin määritelmä kuuluu: turvapaikanhakija on henkilö, jonka turvapaikkakäsittely on kesken.

– On paljon henkilöitä, jotka ovat joskus tulleet turvapaikanhakijoiksi ja prosessi on mennyt loppuun. Heitä emme laske. Nyt ollaan kaiketi kiinnostuneita ihmisryhmästä, joka tuli viime syksyn aikana, täsmentää rikosylikomisario Teijo Ristola Turusta.

Julkisuuslaki estää poliisia kertomasta turvapaikkastatusta yksittäisen rikoksen yhteydessä, jotta turvapaikanhakijan henkilöllisyys ei joudu vääriin käsiin.

Poliisi: Tee mieluummin rikosilmoitus kuin mieti

Poliisi kannustaa tekemään rikosilmoituksen, jos on epävarma, onko lähentely ylittänyt sopivuuden rajat – ja mieluiten heti. Joskus kyse on seksuaalisesta, joskus toisenlaisesta tarkoitusperästä.

– Tiedämme vaikka irakilaisten tavan käyttäytyä, he tulevat lähelle hakemaan sosiaalista kontaktia. Mikä se tarkoitusperä on, ei voi yleistää. Joskus varmasti seksuaalinen, joskus halutaan muuten vain tehdä tuttavuutta, toteaa apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta Oulun poliisilaitoksesta.

Petri Launiainen Länsi-Uudenmaan poliisista korostaa, ettei tilastoja saa liikaa tuijottaa.

– On tärkeä muistaa, että jos meillä on nyt 17 juttua, se ei tarkoita, että myös 17 rikosta on täyttynyt ja 17 rikollista saa siitä tuomion. Tuomioistuimilla on sitten omat tilastonsa, hän huomauttaa.

_Lisää aiheesta A-studiossa TV1:ssä _tänään maanantaina klo 21.00.