Naton isäntämaasopimus herättää Ruotsissa epäluuloja

Ruotsin eduskunta saa isäntämaasopimuksen eteensä keväällä. Suomessa sopimus hyväksyttiin vähin äänin ilman eduskuntaa.

Ulkomaat
Ruotsin ISA joukkoja.
Ruotsalaisia Isaf-joukkojen operaatioon Afganistanissa osallistuneita sotilaita palkittiin Tukholmassa marraskuussa 2010. Anders Wiklund / EPA

Sotilasliitto Naton isäntämaasopimusta ovat epäilleet Ruotsissa lähinnä ympäristöpuolueen kansanedustajat. He pelkäävät, että sopimus vie Ruotsin sotilasliiton jäseneksi ja pakottaa Ruotsin vastaanottamaan ydinaseita. Ympäristöpuolue istuu hallituksessa sosialidemokraattien kanssa.

Sopimuksen tarkoituksena on sujuvoittaa Naton rauhanajan harjoituksia. Niin Ruotsissa kuin Suomessakin on korostettu, ettei Nato-joukkoja tule maahan ilman lupaa, eikä sopimus pakota mihinkään.

Epäilyjä herättää viittaus Naton doktriiniin

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist allekirjoitti lakiluonnoksen tänään maanantaina. Lain perusteluihin kirjattiin nyt, ettei sopimus muuta Ruotsin liittoutumattomuutta eikä maahan saa sijoittaa ydinaseita, kertoo muun muassa Ruotsin radio.

Vihreille kirjaukset eivät riitä, kun ne eivät ole varsinaisessa sopimuksessa.

– On surullista, että rauhaa ja rinnakkaiseloa ajava ympäristöpuolue menee askeleen lähemmäs Natoa. Tämä ei ole sitä, mitä lupasimme äänestäjille, sanoo puolueen kansanedustaja Jabar Amin Ruotsin radiolle.

Epäilyjä herättää muotoilu, jonka mukaan sopimus noudattaa Naton doktriinia. Ympäristöpuolueen enemmistö taipuu sopimuksen taakse, koska ei yksin saa sopimusta kaadettuakaan.

Puolustusministeri ei halua jäädä Suomesta jälkeen

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist totesi Dagens Nyheter -lehdelle, ettei Ruotsi saa eristäytyä.

– 25 maalla on tämä sopimus ja meidän sopimuksemme on samankaltainen kuin Suomella. On tärkeää, että olemme samalla tasolla puolustus- ja turvallisuuspoliittisissa suhteissa kuin Suomi, Hultqvist korosti lehdelle.

Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien komentajat allekirjoittivat sopimuksen Naton kanssa syksyllä 2014 Naton huippukokouksessa.

Suomessa pohjana oli presidentin sekä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan päätös. Sopimuksen ei katsottu tuovan Naton rauhankumppanuuteen merkittävästi uutta, joten asiaa ei tuotu eduskunnan käsittelyyn. Päätös herätti arvostelua. Eduskunnan puolustus- ja ulkoasianvaliokuntia informoitiin sopimuksesta.