"Kysyn vaan, mihin tämä johtaa" – Entinen opetusministeri huolestui opintorahan leikkausaikeista

Lainapainotteisuuden lisäämisen pelätään heikentävän koulutuksellista tasa-arvoa. Selvityksen tehnyt professori Roope Uusitalo kuitenkin muistuttaa, että toisaalta korkeakouluopiskelijoiden työllistyminen ja valmistumisen jälkeinen tulotaso ovat merkittävästi paremmat kuin toisen asteen tutkinnon suorittaneilla.

politiikka
A-studio
A-studio

Opintotuen mahdollinen muuttaminen entistä lainapainotteisemmaksi on herättänyt jälleen huolta, kun taloustieteen professorin Roope Uusitalon selvitys opintotuen uudistamisesta julkistettiin. Uudistuksen lähtökohtana oli hallituksen päätös säästää opintotuesta ensin 70 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä ja pidemmällä aikavälillä 150 miljoonaa.

– Raportin keskeinen piirre on se, että pitäisikö opintotukea lyhentää radikaalisti sillä tavalla, että sitä myönnettäisiin esimerkiksi pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon, vai tehtäisiinkö niin, kuten tässä esitetään, että opintotukea leikataan tasaisesti, mutta säilytetään se koko opintojen ajalla, Uusitalo taustoitti tiistai-illan A-studiossa.

Uudistuksessa korkeakouluopiskelijan opintoraha pudotettaisiin 250 euroon kuukaudessa, kun se nyt on runsaat 330 euroa tai noin 300 euroa opintojen aloitusvuodesta riippuen. Samalla opintolainan valtiontakausta nostettaisiin. Tukea myönnettäisiin vain tutkinnon laskennallista kestoa vastaava määrä, ja ylittyvän ajan voisi rahoittaa vielä 18 kuukauden ajan opintolainalla.

"Surulliseksi vetää"

Kaikki eivät ole opintotukeen ehdotettuja leikkauksia nielleet sellaisenaan, vaan huolta on herättänyt muun muassa lainapainotteisuuden lisäämisen vaikutus koulutuksen periytyvyyteen.

– Surulliseksi vetää. Olemme tekemässä aika isoa valintaa, millä tavalla pidämme huolta siitä, että Suomessa opiskellaan jatkossakin ja että osaamistaso pysyy korkeana. Jo tälläkin hetkellä on ongelmia, ja nyt jos tämä lainapainotteisuus lisääntyy näin paljon, niin kysymys on, ottavatko opiskelijat tämän riskin, pohtii kansanedustaja ja entinen opetusministeri Krista Kiuru (sd.).

Kiurun mukaan arvioinnin pitäisi kohdistua siihen, saadaanko opiskelijat lainapainotteisuutta lisäämällä keskittymään opiskeluun opintojen pitkittymisen sijaan. Hän onkin huolissaan siitä, että opiskelijat saattavat lainaa vältelläkseen pyrkiä tekemään entistä enemmän töitä opintoihin keskittymisen sijaan.

– Jos nyt jo yli 50 prosenttia on niitä opiskelijoita, joiden opinnot ovat joko venyneet tai heidän tulorajansa paukkuvat, niin kysyn vaan, mihin tämä johtaa, jos lainapainotteisuutta lisätään vielä, Kiuru ihmettelee.

Uusitalo: Tarkoittaisi 4 000 euroa lisälainaa

Lainapainotteisuuden lisäämisen on pelätty vaikuttavan koulutukselliseen tasa-arvoon. Uusitalo kuitenkin muistuttaa, että käytännössä puhutaan noin 4 000 euron lainasummasta opintojen aikana, jos opintorahaan ehdotettu pudotus rahoitettaisiin suoraan lainalla.

– Nyt ei puhuta mistään hirveän dramaattisista luvuista, Uusitalo rauhoittelee aiheen ympärillä vellovaa keskustelua.

– Keskimäärin on kuitenkin niin, että korkeakouluopiskelijat tienaavat oleellisesti, noin 60 prosenttia enemmän, kuin ne, joilla on vain toisen asteen tutkinto, ja työttömyysriski on puolet siitä, mitä toisen asteen tutkinnosta valmistuneilla. Riskisijoituksen sijaan korkeakouluopiskelu on pikemminkin aika hyvä vakuutus sen varalta, että tulevaisuuden työelämä on aika epävarmaa, hän muistuttaa myös.


Opintotukikeskustelu videolla kohdasta 17:50 alkaen.