Väitöstutkimus: nivelrikosta kärsivät ovat turhaan välttäneet hyppelyä

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että hyppelyä sisältävä liikunta parantaa reisiluu-sääriluu nivelen rustojen laatua. Se taas ylläpitää ja vahvistaa nivelrikkopotilaan toimintakykyä. Lievästä polven nivelrikosta kärsivät ovat siis turhaan välttäneet hyppelyä.

tiede
Nivel röntgenkuvassa
Hyppely ei olekaan haitallista nivelille.Yle Pohjanmaa

Aiemmin hyppelyn on uskottu olevan haitallista nivelrustolle. Terveydenhuollon maisteri Juhani Multanen tutki asiaa vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla, joilla oli alkava polven nivelrikko.

Multanen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että naiset, joilla voi olla sekä osteoporoosin (luukato) että nivelrikon riski, voivat harrastaa turvallisesti luustoa vahvistavaa ja toimintakykyä ylläpitävää intensiivistä hyppelytyyppistä liikuntaa.

Multanen selvitti tutkimuksessaan asteittain kovenevan hyppelyharjoittelun vaikutuksia luustoon, rustoihin, nivelrikon oireisiin sekä suorituskykyyn.

Luut vahvoiksi hyppelyllä ja nopeilla suunnanmuutoksilla

Luuston kannalta tehokkaan liikunnan tulee sisältää kehoon kohdistuvaa isku- ja tärähdystyyppistä hyppelyharjoittelua sekä nopeita suunnanmuutoksia.

Terveydenhuollon maisteri Juhani Multanen.
Sanna Pajunen

Tällaisen kuormituksen on aiemmin ajateltu olevan haitallista nivelrustolle, mutta sitä ei ole koskaan tieteellisesti osoitettu.

Multasen tutkimus osoitti, että harjoittelu lisäsi reisiluun kaulan mineraalimassaa ja lujuutta sekä paransi fyysistä suorituskykyä, kuten lihasvoimaa ja tasapainoa. Ne ovat tärkeitä kaatumisriskin vähentämisessä.

Tutkimuksen päälöydös oli, että säännöllinen asteittain koveneva hyppelyharjoittelu ei aiheuttanut muutoksia polvirustoon. Harjoittelu oli turvallista nivelille alkaneesta nivelrikosta huolimatta. Kahdentoista kuukauden ei aiheuttanut polvikipua tai nivelen jäykkyyttä.

Tutkimuksessa mukana 80 naista

Multasen tutkimuksen kohteena oli 80 naista, jotka arvottiin joko harjoitteluryhmään tai verrokkiryhmään. 50–65-vuotiaiden harjoitusryhmä harjoitteli ohjatusti kolme kertaa viikossa vuoden ajan. Samanikäisten naisten verrokkiryhmä jatkoi tavanomaista liikuntaansa. Tutkittavien lievä polven nivelrikko varmistettiin röntgenkuvauksella ennen tutkimuksen alkua.

– Tutkimuksemme osoitti, että rustot kestävät kovaakin kuormitusta, kunhan harjoittelun koventaminen maltetaan toteuttaa asteittain, toteaa Juhani Multanen.

Multanen väittelee Jyväskylän yliopistossa 11. maaliskuuta. Väitöstutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopistossa terveystieteiden laitoksella yhteistyössä Keski-Suomen keskussairaalan ja Oulun yliopiston lääketieteen tekniikan laitoksen kanssa.

Juhani Multanen kirjoitti ylioppilaaksi Savonlinnan Talvisalon lukiosta vuonna 1983. Hän valmistui fysioterapeutiksi Savonlinnasta vuonna 1987 ja terveydenhuollon maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 1995.