Katso, miten tulosi pienenevät: Yhteiskuntasopimuksen korotukset iskevät palkansaajiin lähes miljardilla

Yhteiskuntasopimuksen työttömyys- ja eläkevakuutusmaksujen korotukset rasittaisivat palkansaaija yli 900 miljoonalla eurolla. Tämän verran hallituksen odotetaan vastaavasti laskevan veroja. Kokeile Ylen laskurilla, paljonko nettotulosi pienenevät.

talous

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Palkansaajien eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen kokonaismäärä nousee korotusten seurauksena noin 1544 miljoonaa euroa. Tämän verran siirtyy siis työnantajilta työntekijöiden maksettavaksi.

Palkansaajan työeläkemaksua aiotaan korottaa 1,2 prosenttiyksikköä ja työttömyysvakuutusmaksua 0,85 prosenttiyksikköä. Työeläkemaksu nousee alle 53-vuotiailla 6,9 prosenttiiin (nykyisin 5,7 prosenttia) ja yli 53-vuotiailla 8,4 prosenttiin (nykyisin 7,2 prosenttia)

Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut ovat verovähennyskelpoisia, joten verot ja veroluonteiset maksut nousevat yhteensä noin 918 miljoonaa euroa. Tämän verran hallituksen pitäisi tulla veronalennuksilla vastaan, jos veroseuraamukset halutaan kompensoida palkansaajille.

Toistaiseksi Juha Sipilän (kesk.) hallitus ei ole kertonut, mitä veroaleasiassa tapahtuu. Hallitus on omalta osaltaan kuitenkin hyväksynyt neuvottelutuloksen ja sanonut, että edellytykset ovat olemassa lisäleikkauksista luopumiseen.

Sipilän mukaan työn verotuksen keventämisestä voidaan edelleen puhua, jos Suomen mallia vielä tarkennetaan ja paikallista sopimista lisätään. Myös palkkaratkaisu vaikuttaa oleellisesti asiaan, Sipilä sanoi keskiviikkona.

Lopullisen kannan neuvottelutulokseen SAK kertoo ensi viikon maanantaina 7. maaliskuuta, kun sen liittojen hallinnot ovat käsitelleet neuvottelutuloksen.

Maksujen korotukset tulevat voimaan vaiheittain vuoteen 2020 mennessä.

Sairaus- ja vanhempainrahat pienenevät

Tilastokeskus selvitti Ylen pyynnöstä, kuinka paljon työttömyysvakuutus- ja eläkevakuutusmaksun korotukset vaikuttaisivat palkansaajien tuloihin, jos ne toteutuvat pöydällä olevan yhteiskuntasopimuksen mukaisesti.

Laskelmissa on käytetty Tilastokeskuksen SISU-mallia vuoden 2013 lopun hallinnollisiin rekistereihin pohjautuvalla aineistolla.

Vertailussa verrataan keskenään kahta tilannetta:

1. Aineisto tämän vuoden lainsäädännön pohjalta.

2. Aineistoa, jossa on huomioitu tämän vuoden lainsäädäntö korotetuin työttömyys- ja eläkevakuutusmaksuin.

Edellä mainitut korotukset vaikuttavat välillisesti myös tiettyjen ansiosidonnaisten sosiaalietuuksien kuten sairaus- ja vanhempainrahojen ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan määrään, koska näiden etuuksien pohjana olevasta palkasta tehdään vakuutusmaksuihin perustuva vähennys. Vähennys nousisi korotusten takia, joten se pienentäisi myös etuuksien summia.

Laskelmissa ei ole otettu huomioon joitakin muita yhteiskuntasopimusehdotuksessa olevia seikkoja: työajan pitenemisen vaikutuksia, paikallilsen sopimisen lisäämisen vaikutuksia, muutoksista koituvia positiivisia työllisyysvaikutuksia eikä julkisen sektorin lomarahojen pienentämistä 30 prosentilla.

Esimerkkilaskelmista selviää, kuinka paljon muutokset vaikuttaisivat palkansaajien nettotuloihin ja verotukseen eri tulotasoilla. Esimerkkilaskelmassa oletetaan, että henkilö maksaa kunnallisveroa keskimäärin 19,8 prosenttia ja kirkollisveroa yhden prosentin. Lisäksi on oletettu, että henkilöllä ei ole lapsia.

_Yle Uutisten aikaisemmin julkaisemalla laskurilla voit katsoa, miten yhteiskuntasopimus vaikuttaa bruttotuloihin, ja mikä merkitys on työajan lisäämisellä. Aiempi laskuri näyttää suurempia lukuja, koska se pohjautuu bruttotulojen muutokseen._