SAK hallituksen päätöksestä: Kaksi kolmesta ehdosta täyttyy

Akavan mukaan järjestäytymättömät yritykset ovat nyt saaneet vuosikausia haluamansa mahdollisuuden paikalliseen sopimiseen. STTK toivoo hallituksen esityksen tyydyttävän liittoja.

Kotimaa
Lauri Lyly
Lauri LylyPetteri Paalasmaa / AOP

Teollisuuden, julkisen sektorin ja muun muassa kuljetusalojen työntekijöitä edustavan SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mukaan on hyvä, että hallitus lupaa vetää pois pakkolait ja menoleikkaukset. Lyly tosin toivoo, että menoleikkausten poisvetäminen olisi ilmoitettu selvemmin.

Pakkolakien ja menoleikkausten poisvetäminen täyttävät Lylyn mukaan kaksi ehtoa kolmesta siitä, mitä SAK hallitukselta odotti. Lylyn mukaan hallituksen lupaaman jopa miljardin euron veroalen toteuttaminen ei ole ehdoton edellytys yhteiskuntasopimuksen syntymiselle.

– Veronkevennyksistä olisi saanut olla selkeämpi määritelmä, vaikka ymmärrämme, että julkinen talous ja palvelut asettavat rajat veronkevennyksille, Lyly sanoo.

Lopullisen kannan neuvottelutulokseen SAK ottaa ensi viikon maanantaina 7. maaliskuuta, kun sen liittojen hallinnot ovat käsitelleet neuvottelutuloksen.

– Sitten arvioidaan tilanne ja katsotaan onko edellytyksiä viedä tämä liittopöytiin. Vasta kesäkuussa nähdään onko tästä syntymässä ratkaisu. Tässä on vielä monta neuvottelupöytää, mutta jos hallituksen toimet ovat meille riittäviä ja uskottavia, ja saadaan riittävä kattavuus, niin tästä voi syntyä ratkaisu, Lyly arvioi.

Akava: Myönteinen päätös – ei enää lisäleikkauksia

Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava pitää myönteisenä sitä, että maan hallitus tukee työmarkkinajärjestöjen saavuttamaa neuvottelutulosta. Akava edellyttää, että hallitus ei toteuta suunnittelemiaan lisäleikkauksia.

– Kilpailukykysopimus ja sen tukeminen ovat osoitus siitä, että työmarkkinajärjestöjen luottamus toisiinsa sekä järjestöjen ja maan hallituksen välinen luottamus ovat kasvaneet. Tämä on myönteinen signaali ja voi olla piste sille epävarmuudelle, jonka seuraukset ovat näkyneet niin elinkeinoelämässä kuin yksityisessä kulutuksessakin, toteaa puheenjohtaja Sture Fjäder Akavan tiedotteessa.

Akava uskoo, että kasvaneella luottamuksella voidaan päästä hallituksen toivomalla tavalla eteenpäin myös paikallisen sopimisen edistämisessä, kun liitot nyt alkavat neuvotella siitä keskenään. Fjäderin mukaan järjestäytymättömät yritykset ovat nyt saaneet vuosikausia haluamansa mahdollisuuden paikalliseen sopimiseen.

– Tämä on erittäin merkittävä muutos nykytilaan, ja toivon, että sitä osattaisiin arvostaa. Kilpailukykysopimuksen ja ammattiliittojen jatkuva aliarvioiminen ja pilkkaaminen eivät ole omiaan tuomaan luottamusta työpaikoille, hän toteaa.

Fjäderin mukaan kilpailukykypaketti edesauttaa työn kysynnän vahvistamista. Verorasituksen kasvu heikentää kuitenkin ostovoimaa ja työn kannustavuutta. Akava muistuttaa, että palkkojen verorasituksen keventämiselle on sekä suhdanne- että rakennepoliittisia perusteita.

– Verojärjestelmäämme tulisi kehittää siten, että työnteko ja vaativampiin tehtäviin hakeutuminen on kannattavaa jokaisessa tuloluokassa. Näin tuettaisiin kasvua ja kilpailukykyä erittäin tehokkaasti, koska Suomi nousee panostamalla laatuun ja tasoon.

Akava edellyttää, että hallitus toteuttaa veronkevennykset.

STTK: Liitoissa ollaan tyytyväisiä, että kilpailukykypaketti hyllylle

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan tärkeintä on, että hallitus pidättäytyy ehdollisista lisäleikkauksista ja veronkorotuksista.

– Meidän listalla on edelleen toivomus, että hallitus tekee veronalennukset, Palola sanoo.

STTK on hyväksynyt neuvottelutuloksen, joka on nyt liittojen käsittelyssä.

– Toivottavasti hallituksen esitys tyydyttää myös meidän liittoja. Siellä ollaan tyytyväisiä, että kilpailukykypaketti jätetään hyllylle.

Palola pitää isona kysymyksenä, miten liitot tulkitsevat hallituksen ehdollisia veronkevennyksiä.