Susinarttu, evakko ja mamu – kolme kertomusta epäluulosta ja vihasta

Yli satavuotias Hennalan kasarmialue Lahdessa on ollut näyttämönä tapahtumille, jotka eivät juhlapuheisiin nouse. Klikkaamalla Olga Marian, Sirkan tai Adelin kuvaa pääset lukemaan näistä hetkistä.

turvapaikanhakijat

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

  • 1918
    Olga Maria
  • 1944
    Sirkka
  • 2016
    Adel

Housukaartilainen

Hennalan sotilaslääketieteen museosta löytyy valokuva, joka kertoo kadonneen tarinan. Eerika Korhonen etsii siitä vastausta sukunsa salaisuuteen. Onko kuvassa ryhdikkäänä seisova, housuihin pukeutunut tyttö kadonnut sukulainen?

– Katseeni pysähtyi yhden tytön kohdalla. Se oli pysähdyttävä kohtaaminen, askolalainen Eerika kertoo. Ryhmäkuvassa yhden tytön olemus tuntuu tutulta, vaikka hänen kasvonpiirteensä ovat epäselvät.

Oletko kuullut, että meidän suvussa olisi punainen nainen?

Äidinpuolen mummolassa oli aina jotenkin erilainen tunnelma, eikä äidinisän suvusta tiedetty oikein mitään. "Oletko kuullut, että meidän suvussa olisi punainen nainen?", serkku kysyi kerran vaivihkaa.

Nyt tuo punakaartin asetta kantanut nainen löytyy internetin Suomen sotasurmat 1914–22 -palvelusta. Äidinisän sisko Olga Maria Helenius teloitettiin 18-vuotiaana toukokuun 10. päivänä vuonna 1918 Lahdessa.

Naiskaartilaiset
1918 naiskaartilaiset Rauten tehdasrakennuksessa. Olga Maria seisomassa toinen oikealta Kuva: Sotilaslääketieteen museo

Eerika tutkii myös kirkonkirjoja, joista selviää, että mäntsäläläinen Olga Maria joutui perheen vanhimpana tyttärenä koville. Kun hän oli 16-kesäinen, renkinä työskennellyt isä kuoli. Äiti oli viimeisillään raskaana ja kotona oli viisi lasta ruokittavana.

– Pappani oli silloin 7-vuotias ja joutui ruokapalkalla ojankaivuuhommiin. Mitä tekee perheen vanhin tytär, jos on mahdollisuus saada punakaartilta palkkaa? Kuinka paljon siinä on edes ollut aatteellista pohjaa? Ehkä huonoista olosuhteista kärsineet nuoret vain menivät kimppaan, Eerika pohtii.

Vuoden 1918 alussa Suomessa oli elintarvikepula, lakkoja ja mellakoita. Punakaarteja ja suojeluskuntia muodostettiin eri puolilla maata pitämään yllä järjestystä. Mäntsälässä punakaartin riveihin lähti poikien lisäksi myös nuoria tyttöjä.

Kun kapina syttyy helmikuussa, alistumiselle pantiin piste. Nyt oli aika vaatia oikeuksia myös työväestölle.

Niskan päälle päässyt kurjalisto teki kotietsintöjä ja nöyryytti pitäjän mahtimiehiä. Osa kylillä partioivista, tunnuksiin pukeutuneista nuorista teki julmia teloituksia.

Aseistautuneita ja housuihin pukeutuneita naisia rangaistiin kovemmalla kädellä.

Lahden taistelut päättyivät punaisten tappioon ja Fellmanin pellolle muodostui parissa päivässä yli 20 000 ihmisen vankileiri. Pellolla olivat myös saksalaisia vastaan aiemmin Luhtikylässä taistelleet Mäntsälän housukaartin nuoret naiset.

– Aseistautuneita ja housuihin pukeutuneita naisia rangaistiin kovemmalla kädellä. Isotätini Olga Maria oli housukaartilainen ja kantoi asetta, Eerika tietää.

Mäntsälän nuoret naiset olivat liittyneet punakaartiin vain muutamaa viikkoa aiemmin eivätkä edes osanneet käsitellä asetta kunnolla. Nyt he olivat villien huhujen pyörteissä, minkä takia heitä pidettiin kylmäverisinä tappajina.

Valkoisten lehdissä oli kirjoitettu, että punaiset naiset pitää ampua, jotta susinartut eivät sikiäisi uusia pentuja. Perättömät kauhukertomukset siitä, miten punakaartin naiset ovat kuohineet miehiä, ruokkivat ajatusta oikeutetusta kostosta.

Mitä Olga Marialle tapahtui valokuvan oton jälkeen? Näin se on ehkä mennyt:

Olga Marian kohtalon sinetöivät mukana olleet kivääri ja patruunat. Valkoisella nauhalla hihansa merkinnyt mies kysyi vain nimen, iän ja syntymäpaikan. Siinä oli kenttäoikeutta riittämiin.

Olga Maria palasi punatiilisen rakennuksen karuun huoneeseen muiden naisten joukkoon. Kun heitä kuljetettiin luotien repimään kuusikkoon, he näkivät maassa lojuvia kenkiä ja vaatekappaleita.

Toukokuun alun metsä tuoksui keväiseltä, kun mies suuntasi konekiväärinsä. Olga Maria takertui vieressä olevaan ystäväänsä ja katsoi ampujaa, joka ei edes nähnyt häntä.

Muutamien päivien aikana Lahdessa ammuttiin noin 200 naista. Heistä todennäköisesti 24 kuului Mäntsälän naiskaartiin. Nuorin teloitetuista oli vasta 14-vuotias tyttö.

Punaisten teloituspaikka
Haalistunut kyltti ja jäljet seinässä muistuttavat Punaisten joukkuteloituksista Hennalassa. Kuva: Kalevi Rytkölä / Yle