Brittiläinen vanhan musiikin kunkku hurahti Kalevalaan – selostaa kosiomatkankin kuin jääkiekko-ottelun

Maailmankuulu harpisti-kapellimestari Andrew Lawrence-King kuuluu taiteilijajoukkoon, joka ei saa kyllikseen Kalevalasta. Hän penkoi muutama vuosi sitten Kansallisarkistosta eepoksen alkuperäisiä melodioita. Nyt löytöretkeilijä on koonnut materiaalista draamallisen musiikkiesityksen.

musiikki
Andrew Lawrence-King
Andrew Lawrence-King on tuttu kapellimestari monille suomalaisille vanhan musiikin orkestereille ja kuoroille.Tiina Jutila / Yle

Andrew Lawrence-King ei peittele innostustaan. Hän on hurahtanut Kalevalaan, Suomen kansalliseepokseen.

Yhden lempikohtauksistaan brittiläinen muusikko innostuu selostamaan puoliksi näytellen. Äänessä on Antero Mertarannan tohkeisuutta ja Sir David Attenborough'n karismaa.

– Väinämöinen veneessään. Ilmarinen kelkassaan. Kisa kohti pohjoista. Kilpakosinta Pohjolan neidosta.

Tässä kohtaa Lawrence-King pitää pienen tauon. Paksulla brittiaksentilla puhuva taiteilija muuttaa äänensä astetta salaperäisemmäksi.

– Kuuluu koirien haukuntaa. Pohjolan emäntä pyytää tytärtään katsomaan. Mitä ne oikein haukkuvat?

Taas pieni tauko. Ääni arkipäiväistyy.

– Tytär ei tietenkään suostu tekemään mitään – nykypäivänä jatkaisi Facebookin selaamista, Lawrence-King vinkkaa huvittuneena.

Muinainen Kalevala -teos Helsingissä

Palkittu vanhaan musiikkiin erikoistunut taiteilija tutustui aikoinaan Kalevalaan, kun hän työskenteli useiden suomalaisten barokkikokoonpanojen ja kuorojen vierailevana kapellimestarina. Lawrence-King johti usein muun muassa Kuudennen kerroksen orkesteria eli nykyistä Suomalaista barokkiorkesteria.

Muutama vuosi sitten hän vietti kokonaisen kesän penkomalla Kansallisarkistoa. Löytöretkeilijä halusi käsiinsä alkuperäisiä kalevalaisia sävelmiä. Tavoitteena oli sovittaa, leikata ja liimata tuhansista melodioista ja runonpätkistä teos, joka kuulostaisi mahdollisimman autenttiselta.

– Sain apua muilta keräilijöiltä kuten Elias Lönnrot aikanaan. Kun materiaali oli kasassa, valitsin, mitä instrumentteja käyttäisimme ja miten niitä soittaisimme.

Andrew Lawrence-King
Lawrence-King on palkittu lukuisia kertoja vanhan musiikin projekteistaan.Tiina Jutila / Yle

Nyt teos on viimeistä silausta vaille valmis. Muinainen Kalevala hyödyntää keskiaikaisia soittimia ja soittotapaa improvisaatioineen päivineen. Asiantuntija on tehnyt taustatyönsä ja kuvailee lopputulosta varovasti sanoilla "kuin keskiaikainen ooppera".

Teos esitetään lauantaina 5. maaliskuuta Balderin salissa Helsingissä. Lavalla nähdään Lawrence-Kingin lisäksi Värttinä-yhtyeen Karoliiina Kantelinen, suomalaistunut instrumentalisti Ricardo Padilla sekä kamarikuoro Utopia, jonka riveistä löytyvät Kantelisen rinnalle muut laulusolistit.

– Luomme perinteisten melodioiden lisäksi äänimaailmoja. Kalevalan mailla solisee vesi ja linnut laulavat. Pohjolassa äänimaisema on kylmä ja kuiva, Lawrence-King kuvailee.

Linkki nykypäivään

Lawrence-Kingiä kiehtoo Kalevalassa tarinan ja kauniin kielen lisäksi arkinen huumori. Käännöksissä se ei välttämättä aina aukea, mutta kunnon fani osaa lukea eeposta myös suomeksi. Lempikohtauksen selostus jatkuu.

– Voisiko isäntä käydä katsomassa? Ei tietenkään: hänellä vasta kiire on. Louhen ei auta kuin käydä itse tarkastamassa, mikä koiria vaivaa.

Harpisti-kapellimestari löytää kosioretkitarinasta linkin nykypäivään.

– Se on kuin tavallista perhe-elämää! Olemme kaikki kokeneet sen, hän riemuitsee.

Andrew Lawrence-King
Teoksessa Muinainen Kalevala soivat keskiaikaiset soittimet.Tiina Jutila / Yle

Sanoissa taikaa

Lawrence-Kingille on itsestään selvää, miksi kirjailija J. R. R. Tolkien, sarjakuvataiteilija Don Rosa, säveltäjä Jean Sibelius ja lukemattomat muut taiteilijat ovat kukin innostuneet Kalevalasta.

– Kun luet teosta hiljalleen läpi, sinulle alkaa tulla tunne paikasta. Eepos kertoo, millainen Suomi on muinoin voinut olla. Elämällä on ollut kiinteä yhteys luontoon: metsään, järviin, jäähän ja lumeen. Elämä on ollut kovaa, mutta usko taikuuteen, musiikkiin ja sanaan on ollut vahva.

Kalevalan voima säilyy taiteilijan mukaan silloinkin, kun sen jakaa yhä pienempiin osiin.

– Sanavalinnat ovat rivi riviltä erittäin kauniita, ja on totisesti totta, että sanoissa on taikaa. Koen sen hyvin voimakkaasti, Lawrence-King tunnustaa.

Suomalaiset saavat Kalevalan tunnetuimman melodian ja kalevalamitan äidinmaidossa: Va-ka van-ha Väi-nä-möi-nen. Se toistuu myös Lawrence-Kingin kokoamassa teoksessa. Kun melodia soi viimeisen kerran, tunnelma on haikea.

– Kun Väinämöinen sanoo hyvästit Suomelle, hän vie melodian mukanaan.