Asunnonvuokraaja, lue tämä ja tingi – korotusehdossa piilee nousuautomaatti

Vuokrat ovat kivunneet niin ylös, että moni pakkaa jo kamppeitaan. Vanhoissa vuokrasopimuksissa piilevä korotusehto on toiminut automaattina, joka on nostanut hinnat yli uusien vuokralaisten kipukynnyksen.

talous
Leike sopimuspaperista.
Yle

Viime vuosina vuokrat ovat nousseet, vaikka inflaatio on hiipinyt nollassa. Vuokrien kehitys ohitti esimerkiksi palkkakehityksen jo vuonna 2013, kertoo Tilastokeskus. Yksi selitys nousulle löytyy vuokrasopimusten takasivun pikkupräntistä.

– Aiemmin vuokra oli tapana sitoa kuluttajahintaindeksiin. Silloin vanhojen vuokrasopimusten vuokrat nousivat suurin piirtein inflaation tahtiin, kertoo vuokra-asuntoja välittävän Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola.

– Matalan inflaation aikana varsinkin suurimmat vuokranantajat ovat alkaneet systemaattisesti kirjata vuokrankorotusehtoihin indeksin lisäksi lisäprosentteja, eli että korotus on indeksi plus kolme prosenttiyksikköä tai jopa paljon enemmän päälle, Metsola jatkaa.

Silloin vuokraa on siis voinut korottaa selvästi nollaa hipovaa inflaatiota enemmän.

– Tästä syystä vanhojen vuokrasopimusten vuokrat ovat olleet matalasta inflaatiosta huolimatta kovassa nousussa.

Vuokrasopimusta tekeviä Metsola vinkkaa olemaan tarkkana.

– Hoksatkaa lukea vuokran korotusehto. Jos siinä on yleisen inflaation lisäksi korkea lisäprosentti, kannattaa tinkiä. Se on vähän sama kuin asuntolainan koron päälle tuleva pankin marginaali, jota voi myös yrittää laskea alaspäin.

Yksityisten vuokranantajien mielestä korotusehto ei ole koko totuus.

– Kustannukset ovat nousseet nelisen prosenttia vuodessa. Nousussa ovat olleet niin energia-, kiinteistö- kuin pääomaverotkin. Kyllä vuokranantajilla pitää olla oikeus "käypään" vuokraan, muuten yksityiset eivät enää jatka toimintaa, sanoo toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva Vuokranantajista.

Vuokrakäänne syksyllä

– Tilastoissa käänne ei vielä näy, mutta syksyn ja talven aikana vuokrien kehitys on tasaantunut ja kääntynyt jopa laskuun myös kasvukeskuksissa ja pienemmissä asunnoissa, Koro-Kanerva kertoo.

– Osa vuokralaisista ei enää niele vanhojen vuokrasopimusten kovia vuokrankorotuksia. He vaihtavat nykyisen asunnon vastaavaan, mutta vuokraltaan edullisempaan asuntoon, Metsola kertoo.

Uuden vuokralaisen saaminen tyhjentyvään asuntoon ole välttämättä entisillä ehdoilla enää onnistunut.

– Vuokranantajien on pitänyt opetella nielemään se, että asunnosta ei enää saa ihan sitä vuokraa, minkä siitä sai aiemmin, Metsola sanoo.

Pienemmissä asunnoissa uusien vuokrasopimusten vuokrien lasku on ollut maltillista, mutta suurten vuokra-asuntojen kysyntään ja vuokratasoon synkkenevillä talousnäkymillä on ollut suurempi vaikutus. Etenkin suurissa asunnoissa on nyt vuokralaisen markkinat.

Arvoasuntojen vuokrat puolestaan ovat suorastaan romahtaneet.

– Kysyntä ja tarjonta ovat paremmin tasapainossa kuin 3–5 vuotta sitten, ja vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista on jopa hienoista ylitarjontaa. Vuokralaisen kannalta tilanne on siis parantunut, Metsola vakuuttaa.

Vuokralaiset silti yhä ahtaalla

Kaikkien vuokralaisten näkökulmasta tilanne tai neuvotteluasema ei ole parantunut.

– Markkinatilanne pääkaupunkiseudulla on vääristänyt näkökulmaa kohtuuhintaiseen asumiseen, sanoo Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita.

– Aiemmin asuminen oli kohtuuhintaista, kun käteen jäävistä tuloista meni korkeintaan 25 prosenttia asumiseen. Nyt suurella osalla asukkaista asumiseen menee reilusti yli puolet käteen jäävistä tuloista, Viita kertoo.

Viidan mukaan vaihtoehtoja kohtuuhintaiseen asumiseen on yhä liian vähän.

– En ole kuullut, että lähdöllä uhkaaminen olisi vuokraehtoja halventanut. Markkina on yhä vuokranantajalähtöistä.

– Huoneenvuokralain tarkistuksen yhteydessä pitäisi saada kevennettyjä oikeudenkäyntimenettelyjä lain piiriin, jotta vuokralaiset ja vuokranantajat voisivat pitää oikeuksistaan kiinni, Viita sanoo.

Nykytilanteesta hyötyvät etenkin isot vuokranantajat.

– Nyt on tullut selkeä uusi kierros. Arava järjestelmästä on vapautunut taloja, jotka ovat tulleet markkinoille, ja siinä kohtaa on selvästi haluttu pitää vuokratasoa yllä, Viita uskoo.

– Myös valtio tukee näiden yhtiöiden tuottokehitystä maksamalla yhä enemmän asumistukea, Viita sanoo.