Sopimuksetta jäämisen uhka huolettaa tutkimuslaitoksia – Etla: "Sairaat ja köyhät kärsisivät"

Tutkimuslaitokset korostavat, että jos yhteiskuntasopimusta ei saada aikaan, talouden yleinen epävarmuus lisääntyy.

talous
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija IlmakunnasYle

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas sanoo uskovansa ja toivovansa, että sopu yhteiskuntasopimuksesta vielä syntyy. Hän korostaa, että jos sopimusta ei saada aikaan, yleinen taloudellinen epävarmuus kasvaa, ja samalla menetetään iso mahdollisuus hintakilpailukyvyn parantamiseen.

– Yhteiskuntasopimus on ollut pitkään neuvottelujen alla, ja varmasti myös yritykset ovat tarkkailleet tilannetta. Ja osa investointisuunnitelmista on ollut vähän jäissä sen vuoksi. Nyt olisi tärkeä saada hälvennettyä tämä epävarmuus, hän sanoo.

Ilmakunnas huomauttaa, että mahdolliset liittotason neuvottelut tulisivat olemaan hyvin vaikeat, ja riski työmarkkinalevottomuuksiin olisi suuri. Toisaalta uhkana olisivat myös julkisen talouden lisäleikkaukset.

– Koko kansantalouden kannalta tämä [yhteiskuntasopimus] olisi perusteltu ratkaisu. Ja sitä kautta, kun se toisi sitä vakautta koko talouteen, niin kyllä se koko palkansaajakentänkin kannalta viime kädessä olisi parempi ratkaisu, hän toteaa.

Ilmakunnas pitää erikoisena, ettei hallitus voi luvata työntekijöille veronkevennyksiä sopimuksen vastapainoksi. Hänen mielestään niitä voitaisiin kompensoida esimerkiksi muuta verotusta kiristämällä.

– Hallitusohjelmassa kuitenkin todetaan, että työn verotusta kevennetään. Toisaalta se on osa hallituksen strategiaa, ja hallitus on halunnut säilyttää tällaisen kiristysruuvin nähdäkseen, että ratkaisu on hallituksen osalta riittävän hyvä.

Etlan Vihriälä: Leikkauksia, verojen korotuksia tai yleissitovuuden kumoaminen

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.Yle

Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä korostaa yhteiskuntasopimuksen merkitystä. Jos sopimusta ei synny, hallituksella on hänen mielestään kolme eri vaihtoehtoa. Ensimmäinen niistä olisi jatkaa leikkaus- ja veronkiristyspolitiikkaa sekä yrittää parantaa julkisen talouden tuottavuutta.

– Tämän vaihtoehdon huono puoli on se, että kärsijäksi jäävät yksinomaan ne, jotka ovat kaikkein riippuvaisimpia julkisesta sektorista. Sairaat ja köyhät, jos halutaan sanoa, hän huomauttaa.

Toinen vaihtoehto olisi kilpailukykyyn vaikuttaminen niillä keinoilla, mitä hallituksella on käytettävissään.

– Tällöin puhutaan lähinnä fiskaalisesta devalvaatiosta eli siitä, että työnantajamaksuja alennetaan. Tämä rahoitetaan joko kiristämällä veroja: alvia ja ansiotuloverotusta, tai nostamalla veroluonteisia maksuja: sairasvakuutusmaksua tai työttömyysvakuutusmaksua.

Kolmas vaihtoehto olisi vaikuttaa lainsäädännöllä työmarkkinoihin.

– Tämä pakkolakikeskustelu osoittaa, että on hyvin vaikeaa puuttua työehtosopimusten sisältöihin. Ja tällöin ainoaksi vaihtoehdoksi ymmärtääkseni jää, että kumotaan työehtosopimusten yleissitovuus ja säädetään sen vastapainoksi jonkinlainen minimipalkkalainsäädäntö, hän sanoo.

Vihriälän mielestä on oikein, ettei hallitus ole suoralta kädeltä luvannut veronkevennyksiä yhteiskuntasopimuksen hyväksymisen vastineeksi. Hänen mielestään se olisi vastuutonta.

– Julkisessa taloudessa voi tapahtua monta asiaa, ja kyllä hallituksella täytyy olla finanssipolitiikan instrumentteja käytettävissä.

Korjattu 6.3.2016 klo 19.44. Vesa Vihriälän kommentissa luki virheellisesti minipalkkalainsäädäntö, kun kyseessä on minimipalkkalainsäädäntö.