Onko lasikatto rikkoutumassa? Nuoret naiset etenevät yritysten johtoryhmiin

Nuorten naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on kasvamassa. Toisaalta naisia kaivattaisiin entistä enemmän tukitoiminnoista liiketoimintojen johtopaikoille.

talous
Kädet lähikuvassa.
Naisten asema on parantumassa pörssiyhtiöiden johdossa, vaikka miehet ovat yhä liiketoimintojen johdossa.Olivier Hoslet / EPA

Suomalaisten pörssiyritysen johtoryhmissä on havaittavissa positiivinen havainto tasa-arvon kannalta. Naisten osuus nuoremmissa ikäluokissa on kasvamaan päin. 36–45-vuotiaiden keskuudessa naisten osuus johtoryhmissä on suurempi kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Kaikkein nuorimpien ikäryhmässä (35 vuotta tai alle), naisten osuus on lähes 29 prosenttia, vaikka näin nuorten johtajien kokonaismäärä on hyvin pieni. Suomessa naisia on johtoryhmissä 21,5 prosenttia.

– Näyttäisi siltä, että nuoremmissa ikäryhmissä naisten osuus on suurempi ja pienenee sitten. Ehkä se kertoo jotain sukupolviin liittyvistä eroista. Kyse voi olla siitä, miten naisjohtajat itse asennoituvat urapolkuunsa. Miten tieto on lisääntynyt ja miten urapolkua suunnitellaan. Voi olla kyse myös uran ja perheen yhdistämiseen liittyvistä kulttuurisista muutoksista. Perhe-elämässä osataan myös miettiä nykyään työnjakoa, sanoo lakimies Antti Turunen Keskuskauppakamarissta.

Eritoten ikäryhmässä 41–45-johtoryhmien jäsenistä naisia on lähes neljännes, missä lisäystä on edellisestä vuodesta yli 10 prosenttiyksikköä. Jonkinlaisesta harppauksesta voidaan siis puhua, käy ilmi Keskuskauppakamarin tässä kuussa julkaistusta Huipulla tuulee -selvityksestä.

Naisia kaivattaisiin enemmän liiketoimintojen johtoon

Alle 50-vuotiaissa naisten osuus on korkeampi ja yli 50-vuotiaiden joukossa naisia on johtoryhmissä keskimääräistä vähemmän.

– Yli 50-vuotiaat naiset ovat pääosin tukitehtävissä, mikä ehkä kertoo siitä, että urapolut ovat erilaisia. Kummassakin ikäryhmässä miehet ovat useammin liiketoimintojen johdossa. Ja hallituksen jäsenet tulevat harvemmin tukitoimintojen johdosta. Nuoremmat johtajat ovat kuitenkin enemmän liiketoimintaorientoituneita kuin vanhemmat, kertoo Turunen.

Naisia kaivattaisiinkin enemmän liiketoimintojen johtoon, katsoo Keskuskauppakamari. Naisten osalta liiketoimintojen johtajapaikkojen määrä on edelleen alhainen, vaikka se onkin kohentunut muutamassa vuodessa.

Sukupuolijakauma johtoryhmän eri toiminnoissa.

Pientä parannusta naisten asemassa pörssiyhtiöiden hallituksissa on myös tapahtunut, ja pitkässä katsannossa muutos on melkoinen. Naisten osuus on nyt 24 prosenttia, missä on prosenttiyksikön parannus edellisvuoteen verrattuna. Vielä vuonna 2003 vain seitsemän prosenttia pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä oli naisia.

Yrityksen koolla on merkitystä, suurten pörssiyritysten hallituksissa naisia on eniten – kolmannes – ja pienissä vähiten, 19 prosenttia.

– Yksi tekijä varmaan on se, että pienissä yrityksissä yleisesti ottaen hallitukset ovat melko pieniä, pääsääntoisesti 3–5 jäsentä. Pienissä yhtiöissä on usein hallituksessa mukana vähintään yksi pitkään ollut jäsen. Yksityinen suuromistaja on saattanut olla hallituksessa pidempään kuin kukaan muu. Vaihtuvuus ei silloin ole kovin suurta, ja ankkurijäsenet ovat pääasiassa miehiä, selventää Turunen.

Kauppakamarin mukaan naisten osuus pienten yhtiöiden nimityksissä on kasvanut kolmen viime vuoden aikana.

Naisia johtoon ilman kiintiöitä

Keskimääräisesti miehillä on pidemmät hallituskaudet. Hallituskauden keskimääräistä pituuttta kasvattaa se seikka, että yli 10 vuotta pitkät hallituskaudet ovat lähes yksinomaan miesten alaa.

Norjassa on kiintiölainsäädäntö, joka on tuonut mukanaan supernaisia, joilla on useita hallituspaikkoja. Suomessa vastaavaa ilmiötä ei Keskuskauppakamarin mukaan ole, vaikka julkisuudesta tutut naisjohtajat ovat usein hallitusammattilaisia.

Vielä kymmenisen vuotta sitten suuryritysten hallitukset olivat kovin miesvaltaisia ja naiset olivat käytännössä poikkeuksia. Tilanne on Suomessa muuttunut melkoisesti näistä vuosituhannen alun lähtöasetelmista. Naisten osuus suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa on EU:n huipputasoa. Tämä on tapahtunut ilman kiintiölainsäädäntöä.

Vuonna 2008 listayhtiöiden niin sanottuun hallinnointikoodiin otettiin kylläkin täsmällinen suositus, jonka mukaan pörssiyhtiöiden hallituksissa on oltava molempia sukupuolia. Tämä on Suomessa edistänyt naisten asemaa johtopaikoilla. Keskuskauppakamari ei kannata kiintiöiden pakollista käyttöönottoa Suomessa.

Kauppakamarin mukaan naisten asema niin hallituksissa kuin johtoryhmissäon EU:n huipputasoa. Muun muassa Euroopan parlamentti on nostanut Suomen esimerkiksi siitä, miten hallitusten naisjäsenten määrää on pystytty lisäämään.

Anne Brunila
Anne BrunilaJarno Kuusinen / AOP

Anne Brunila edelleen naisista Suomen vaikutusvaltaisin talouspäättäjä

Talouselämän vuotuisesta Päättäjänaiset 2015 -selvityksestä käy ilmi, että yritysten johtotehtävissä naiset jäävät tukitehtäviin sen sijaan, että he pääsisivät linjavastuuseen tuotteista tai tehtaista.

Nämä kolme vaikutusvaltaisinta talouden päättäjänaista tekevät huomattavan poikkeuksen. Vastuutehtäviä on ollut ja on useissa suurissa yrityksissä, tieteen eri tehtävissä tai eri viroissa.

Suomen vaikutusvaltaisin nainen talouselämässä on professori Anne Brunila. Vuoden 2014 alusta hän on toiminut Svenska Handelshögskolanin kolmevuotisessa Professor of Practice -tehtävässä.

Sari Baldauf
Sari BaldaufPetteri Paalasmaa / AOP

Brunila on myös Sampo-konsernin, Koneen, Sanoman ja Stora-Enson hallituksen jäsen. Hänellä on muutaman vuoden ura myös virkanaisena mm. valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtajan tehtävässä.

Kakkosena Talouselämän selvityksessä on Sari Baldauf, joka on Fortumin hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi hän on monen ulkomaisen suuryrityksen hallituksessa. Baldauf tuli takavuosina myös tunnetuksi Nokian varatoimitusjohtajana. Hänellä on myös kansainvälisiä tehtäviä mm. Daimlerissa, missä hän on hallintoneuvoston jäsen.

Maija-Liisa Friman
Maija-Liisa FrimanFinnair

Kolmantena listalla on Maija-Liisa Friman, joka työskentelee energiayhtiö Neste Oilin hallituksen varapuheenjohtajana. Hänellä on myös hallitusjäsenyyksiä muissa suomalaisissa ja pohjoismaisissa yrityksissä. Hän on ollut muun muassa energiayhtiö Vattenfallin toimitusjohtaja ja Aspocomp Groupin toimitusjohtaja. Hän on hallituksen puheenjohtaja Ekokemissä ja Helsingin Diakonissalaitoksessa sekä tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Telia-Sonerassa ja Finnairissa.