Viljelijä neuvoo katsomaan peiliin: pellosta on maksettu liikaa

Maan talous on taantumassa, mutta maatalous on vähintään yhtä suurissa vaikeuksissa. Porvoolainen maatalousyrittäjä huokaa, että kaikki muuttui, kun Suomi liittyi EU:hun.

talous
Viljakuivaamo pellolla.
Yle

Tilojen taakkana on monta murhetta, mutta yksi puhutuimmista on peltomaan hinta. Viljelijöiden mielestä Suomessa peltojen hinnat ovat karanneet lapasesta. Tilojen kasvussa on tullut seinä vastaan.

Maatalousyrittäjä Markus Johansson Porvoosta sanoo, että viljelijöiden on myönnettävä myös omat virheensä. Joissakin tilanteissa peltomaasta on maksettu liikaa miettimättä kaikkia seurauksia.

– Kyllä pellosta on varmasti maksettu paikoin liikaa. Niillä alueilla, missä tilakoko on suurentunut voimakkaasti, lisämaan hinta on noussut liian nopeasti. Kun maatalous on ajautunut kannattavuusvaikeuksiin, yksittäiset tilat kärsivät nyt kalliista ostoista, Johansson pohtii.

Toisaalta lisämaatakin tarvitaan, mutta jokaisen tilan on tykönään mietittävä, mikä on maksukyky. Ja pellon ja metsämaan hankinta on aina pitkän tähtäimen hankintaa.

– Meillä on niin erilaisia omistajia ja viljelijöitä. Osa on velattomia ja osa joutuu ostamaan lisämaata pelkästään velalla. Joku on voinut olla liian optimistinen tulevaisuuden suhteen.

Oheisessa tilastossa täytyy huomata, että se kertoo vain vapailla markkinoilla tehtyjen kauppojen hinnoista. Enimmäkseen pellot vaihtavat omistajaa kuitenkin sukupolvenvaihdoksissa.

Mutta siitä ei päästä yli eikä ympäri, että peltomaa maksaa maltaita ainakin hyvillä paikoilla. Luonnollisesti Varsinais-Suomessa tuotantoedellytykset ovat aivan eri luokkaa kuin vaikkapa Keski-Suomessa. Rehevä maa, lähes välimerellinen ilmasto ja suuret viljelyalat näkyvät sitten hinnoissa.

Johanssonin mukaan peltomaan hinnan pysyminen korkealla on johtanut jo siihen, että kiinnostus ostaa maata on pienentynyt,

Markus Johansson sanoo, että ennen EU-jäsenyyttä asiat olivat ainakin joiltakin osin paremmin. Kansallisen maatalouspolitiikan vallitessa yrittäjät pystyivät suunnittelemaan toimintaansa paremmin kuin nykyisin.

– EU:n myötä tulivat nämä globaalit markkinat, mikä on vaikuttanut maatalouteen voimakkaasti. Alan kannattavuus on koko ajan huonontunut. Kaiken lisäksi Venäjän markkinoilla on laitettu ovet kiinni.

Markus Johansson suhtautuu pessimistisesti maatalouden tulevaisuuteen. Hyvin koulutetut jatkajat ovat vähissä.

– Uudempi sukupolvi miettii varmasti muita ammatteja. Tämä on luultavasti jatkossa yhä enemmän vain sivuelinkeino kasvinvilljelypuolella.