Masennuksen kahdeksan vuodenaikaa – kevät on monille vuoden pimein ajanjakso

Jokaiselle meistä löytyy ikioma alakulokautensa. Apeus voi yllättää jopa keskiyönauringon paisteessa tai vaikkapa ruskan loisteessa. Syvästi masentuneet ihmiset ovat raskasmielisiä kaikkina kahdeksana vuodenaikana.

Kotimaa
Aurinko paistaa järveen jään yllä.
Mika Kanerva

Psykiatrian erikoislääkäri Antti Liikkanen tunnetaan kotikaupungissaan Rovaniemellä räväkkänä ja värikkäänä persoonana. Liikkasen mukaan pohjoisen asukas voi kohdata vuoden aikana peräti kahdeksan eri masennuskautta.

Jäät lähtevät mutta minä jään.

Antti Liikkanen

– Parhaillaan on menossa niin sanottu hankikantomasennus, seuraavaksi koittaa jäidenlähtömasennus ja keskiyönauringonmasennus, sitten on vuorossa horsmankukinnanmasennus ja ruskamasennus, sen jälkeen iskee mustanlumentalvenmasennus ja joulumasennus. Juhlapyhien jälkeen kimppuun hyökkää kipakka pakkasmasennus.

Kevätväsymyksen ja kevätmasennuksen erot

Psykiatrian erikoislääkäri Antti Liikkasen mukaan kevätväsymys liittyy osana kahdeksaan vuodenaikaan. Itse asiassa kevätkin jakaantuu vielä kahteen kauteen, on niin sanottu hankikantokevät ja jäidenlähtökevät. Väsymys on tavallisempaa jäidenlähtökevään aikana toukokuussa.

– Meillä kaikilla on oma vaikea vuodenaikamme, joka rassaa meitä niin, että sitä on pakko paeta väsymyksen avulla.

Kevätväsymyksen voi selättää usein omilla valinnoilla. Ihminen tarvitsee sopivasti lepoa ja liikuntaa. Oikea terveellinen ruokavalio ehkäisee väsymystä ja auttaa jaksamaan.

– Ihminen, joka on talven taistellut tilinpäätösten, työttömyyden ja muiden talousmaailman haasteiden kanssa, on niin poikki keväällä, että sellaista uupumusta voi kutsua kevätväsymykseksi. Oikea kevätmasennus on jo selkeästi vakava, parantamista edellyttävä sairaus.

Suomalainen mies on keväällä kovilla

Liikkasen mielestä erityisesti suomalainen mies joutuu hankinkantokeväällä melkoisen haasteen eteen. Huhtikuussa yöt ovat pimeitä ja päivät äärimmäisen valoisia. Yöllä pakkasta voi olla kymmenkunta astetta ja päivällä monta astetta plussan puolella.

Meillä kaikilla on oma vaikea vuodenaikamme, joka rassaa meitä.

Antti Liikkanen

– Sellainen yhdistelmä on vaan aika mahdoton haaste mielialaa säätelevälle serotoniinijärjestelmälle. Järjestelmä kuormittuu lopulta niin, että se kaatuu. Lisäksi sekä naisilla että miehillä on keväällä kaikkein hedelmällisin vuodenjakso. Siinä tilanteessa miehen pitäisi kyetä ja mies myös kykenee, mutta nainen kykenee ja haluaa vielä enemmän. Lopulta mies jää aika keinottomana hankikannolle ihmettelemään, minne naiset katosivat.

Psykiatrian erikoislääkäri Antti Liikkanen tähdentää, että kevätmasennus on lähinnä miesten ongelma, se alkaa jo murrosiässä ja jatkuu elämän loppuun saakka.

Keväällä havaitaan selvä kuolleisuuspiikki sekä vanhojen että nuorten miesten kohdalla. Nuorten itsemurhat ajoittuvat hyvin usein juuri huhti-toukokuulle osittain näihin seikkoihin liittyen.

Millaiseksi kevätmasentuja kokee olonsa?

Liikkasen mukaan ainakin kahdeksasosa suomalaisista on alttiita kevätmasennukselle. Sen aiheuttamia tuntemuksia voisi verrata jäitten lähtöön: jäät lähtevät mutta minä jään.

– Olo on hieman maanisdepressiivinen. Ensimmäiset valoisat päivät saavat ihmiset suorastaan villeiksi, olo on kuin porolla lokakuussa rykimäaikana. Riemastuminen on niin suurta, että talven jälkeensä jättämät vähät voimavarat riittävät vain ensimmäiseen naurun remahdukseen. Sen jälkeen varsinkin aamut ovat rankkoja, silloin ei haluaisi millään herätä uuteen päivään.

– Toisten ihmisten ilo ja riemu lisää masentuneen tuskaa. Kevät on kyllä aika rankka vuodenaika.

On se aika sairas temppu.

Antti Liikkanen

Kesäaikaan siirtymisen vaikutukset

Kellojen siirron mielekkyydestä on käyty viime vuosina kipakkaa keskustelua. Kun kesäaika otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1981, sitä perusteltiin niin hyvillä talous- kuin terveysvaikutuksilla. Nykyään tunnetaan jo paremmin kesäaikaan siirtymisen kielteiset vaikutukset.

– Se on yksi Perkele. On järjetöntä ettei vieläkään uskota, että talviaika on ihmiselle normaaliaika ja sen tulisi jatkua sellaisena ympäri vuoden. Jos kesäaikaan siirtymisellä yritetään saada ylimääräistä tulosta jo muutenkin rasitetuista ihmisistä, niin on se aika sairas temppu, Liikkanen tykittää.

Milloin tarvitaan apua ja miten masennusta hoidetaan?

Kaksi viikkoa kestänyt masennus vaatii jo apua, yksin siitä ei enää selviä. Masennuksen kohdatessa onkin syytä ottaa yhteys terveyskeskukseen tai mielenterveystoimistoon.

Vakavasti masentunut ihminen puhutaan ensin omalle puolelle.

Antti Liikkanen

Kevätväsymyksen suhteen Antti Liikkasella ei ole yhtä tiukka linja.

– Keväällä saa olla tavallista väsyneempi laskiaisesta aina pääsiäiseen asti. Sen jälkeen on hyvä käydä lääkärissä tarkistamassa tilanne niin, ettei mitään yllättävää pääse tapahtumaan.

Kevätväsymyksestä selviää kotikonstein, mutta masennus on syytä ottaa vakavasti. Masennuksen hoidossa voidaan käyttää hyväksi havaittuja lääkkeitä, mutta kaikki lähtee kuitenkin potilaan ja hoitajan välisestä luottamuksesta.

– Vakavasti masentunut ihminen puhutaan ensin omalle puolelle. Sitten etsitään yhdessä oikea lähestymis- ja hoitotapa jokaisen tarpeen mukaan. Aika usein siihen tarvitaan lääkkeitä, mutta hyvän yhteistyön avulla saadaan myös tuloksia aikaan. Masentuneen ihmisen kohdalla on aina kiire, mieluummin lääkkeet kuin viina, psykiatrian erikoislääkäri Antti Liikkanen summaa.