Kasvokkain: Henrika Franck on kyllästynyt siihen, että vika on aina muissa

Asiat olisivat paljon paremmin, jos ihmiset käyttäytyisivät töissä samalla tavalla kuin kotona, uskoo Suomen ainoa yritysetiikkaa yritysten sisällä katsova tutkija. Kasvokkain on juttusarja, jossa esitellään joka lauantai ajankohtaiseen teemaan liittyvä henkilö.

Kotimaa

Kun Henrika Franck ilmestyy työpaikkojen palavereihin, yrittää hän tekeytyä niin huomaamattomaksi kuin mahdollista. Noin puolen tunnin jälkeen vieraskoreus ja silmänpalvonta ovat yleensä kadonneet, jolloin sopivasti taka-alalle unohtunut tutkija pääsee hommiin.

Franck kiinnittää huomioita täysin arkisiin asioihin. Hän toivoisi, että ihmiset olisivat samanlaisia töissä kuin kotona.

– Hyvässä työpaikassa tervehditään kollegaa, katsotaan silmiin, kysytään mitä hänelle kuuluu ja kuunnellaan, mitä hän vastaa. Työn tekeminen on kivaa, jos se on kollektiivista. Töissä pitää olla kivaa niin, että kuitenkin tehdään kovasti töitä.

Hyvän työpaikan kulttuuri onkin sellainen, että siellä ollaan ystäviä, luotetaan toisiin ja jokainen saa olla töissä sellainen kuin oikeasti on. Henrika Franck toivoo, että ihmiset miettisivät, miten he itse voisivat töissä toimia eettisesti. Vastuuta pakoileva ei ehkä ymmärrä löytävänsä sen vielä edestään.

– Aina sanotaan, että on muiden vika. Sanotaan, että en minä voi tälle mitään. Ajatellaan, että oman edun tavoittelu menee aina yrityksen edun edelle. Ihannetyöpaikka on kuitenkin sellainen, missä ihmisiä arvostetaan ja kaikki ovat motivoituneita tekemään yhdessä organisaation hyväksi, eivätkä vain itsensä hyväksi.

”Ihmiset pelkäävät, etteivät tee tarpeeksi tulosta ja mokaavat”  

Henrika Franckin lempiteema on terve itsetunto. Itsetunto on itsekkyyden vastakohta. Työntekijän kannalta hyvä itsetunto tarkoittaa, että omaa elämää voi katsoa taaksepäin ja hyväksyä teot. Haastavaa se on, koska organisaatiot on rakennettu niin, että ihmiset yrittävät nousta hierarkiassa. Työpaikan toiset ihmiset nähdään helposti vain välineinä päästä johonkin.

– Meidät on opetettu käyttämään ihmisiä hyväksi. Eihän työpaikka kuitenkaan ole mikään leikkikoulu. Kyllä aikuisten ihmisten pitää jo vähän ajatella, että kaikki ollaan ihmisiä, vaikkei kaikista tykättäisikään.

Henrika Franck
Henrika FranckTiina Jutila / Yle

Hyvä ja eettinen toiminta työpaikoilla on Franckin mukaan myös sitä, että tekee hyviä tekoja myös silloin, kun kukaan ei näe.

– Olemmeko hyviä, koska meidät pakotetaan olemaan vai, koska haluamme olla. Jokaisen pitäisi pystyä katsomaan itseään peilistä hyvällä omallatunnolla. Onhan se hyvä, jos ei joudu katumaan, mutta jos katuu, pitää pyytää anteeksi.

Hyvässä työpaikassa nähdään vaivaa tukea työntekijän itsetuntoa. Haastatteluissaan Franck on saanut koputeltua ihmisistä ulos sen, kuinka heitä itsetunnon horjuessa alkaa pelottaa.

– Ihmiset pelkäävät, etteivät tee tarpeeksi tulosta ja mokaavat. Yllättävän monella tuntuu olevan ajatus, että en ole oikeasti näin hyvä.

Kyynisyys ja sarkasmi johtava umpikujaan

Yritysten johtoryhmien kokoushuoneissa tutkijatohtori on todistanut, miten irtisanomisten kaltaiset hankalat päätökset puetaan usein ironiaksi. Vaikeista asioista syntyvä tunne voi olla pomoille niin epämukava, että omien parissa on helpompi heittää vähän leikiksi.

Työpaikoilla vitsailu on kuitenkin vaikea laji. Kyynisyys ja sarkasmi ovat yleensä merkkejä, että toisilleen ei olla avoimia ja rehellisiä

– Kyynisyyteen ja sarkasmiin voi vastata vain kyynisyydellä ja sarkasmilla. Se saattaa olla huumoria, mutta on huumoria, joka ei johda mihinkään. Se on umpikuja, josta pääsee eroon vain avoimuutta lisäämällä.

Henrika Franck uskaltaa avoimuuden nimissä myös sohaista alueelle, joka on suomalaisille erityisen herkkä. Hän toivoo, että pomosta aina pienimpään työntekijään saakka kaikki paljastaisivat palkkansa.

– Palkkojen täytyisi olla avoimia. Kun ihmiset kyräilevät toisiaan, se vasta vaikuttaakin hyvinvointiin, Franck toteaa.