Nämä maat selvisivät talouskriisistä – mitä Suomi voisi ottaa opiksi?

Yle uutiset kertoi sunnuntaina neljästä EU-maasta, jotka ovat selvinneet omista talouskriiseistään. Kaksi talousasiantuntijaa pohtii, millaista mallia Suomi voisi ottaa Ruotsista, Saksasta, Iso-Britanniasta ja Espanjasta.

talous
Euroseteli
Henrietta Hassinen / Yle

Vesa Vihriälä, ETLA

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.Yle

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn toimitusjohtaja Vesa Vihriälä poimii Ruotsista muun muassa vientisektorin määrittämän palkkatason. Tämä niin kutsuttu Suomen malli on juuri nyt keskeisessä asemassa kotimaan kilpailukykyneuvotteluissa.

Yhteistä verrokkimaille on Vihriälän mukaan se, että uudistuksiin on kyetty joko hyvinä aikoina, kuten Ruotsissa, tai kriisien keskellä, kuten Saksassa ja Espanjassa.

Ruotsi

– Pohjoismaisia tulonjakotavoitteita ei tarvitse hylätä, kun pyritään korkeaan tulotasoon ja kestävään julkiseen talouteen. Korkean työllisyysasteen saavuttamista on edesauttanut se, että vientisektorin määrittämä palkkataso on turvannut kilpailukyvyn. Myös työvoiman tarjonnan lisäämiseksi on toteutettu isoja uudistuksia (verotus, sosiaaliturva, maahanmuuttopolitiikka). Luottamus markkinamekanismiin (myös julkisen palvelutuotannon tehostamiseksi) on parantanut talouden ja yhteiskunnan tehokkuutta.

– Kun uudistukset toteutetaan ajoissa hyvän valmistelun pohjalta, syntyy pelivaraa ongelmien kohtaamiseksi. Esimerkkinä eläkejärjestelmän saattaminen rahoituksellisesti kestävälle tolalle.

Saksa

– Kun työmarkkinat ovat riittävän joustavat, tuotannon kustannuskilpailukyvystä voidaan huolehtia hyvin myös rahaliitossa.

– Valmius poliittisesti vaikeisiin uudistuksiin, kun tilanne sitä vaatii. Esimerkkinä 2000-luvun alkupuolen ns. Hartz-uudistukset sekä työntekijäpuolen valmius palkkamalttiin ja paikallisen sopimisen laajentamiseen 1990-luvun puolivälin jälkeen.

Britannia

– Joustavat työmarkkinat auttavat taloutta selviämään hankalissakin tilanteissa. Britannian talous on toipunut työpanoksen lisääntymisen, ei tuottavuuden kasvun ansiosta.

– Toistaiseksi varsin hyvä kyky integroida maahanmuuttajia ja hyödyntää ulkomaista työvoimaa.

Espanja

– Espanja on osoittanut, että erittäin syvästä talouskriisistä voidaan päästä parempaan kasvuun ja työllisyyteen, kun hyväksytään ja toteutetaan etupainotteisesti vahvoja sopeutustoimia sekä työmarkkinoilla (työvoimakustannusten alentaminen, joustavuuden lisääminen) että julkisessa taloudessa (menoleikkaukset).

Samu Kurri, Suomen Pankki 

Samu Kurri
Saksan uudistukset yli kymmenen vuotta sitten lisäsivät työn tarjontaa, huomauttaa Samu Kurri Suomen Pankista.Yle

Toimistopäällikkö Samu Kurri Suomen Pankista huomauttaa, että vertailussa olevat maat ovat hyvin erilaisia. Ruotsi on olemukseltaan lähimpänä Suomea: pienehkö, avoin talous. Saksa, Iso-Britannia ja Espanja ovat paljon suurempia talouksia.

Ruotsi

– Ruotsissa talouspolitiikan perusteet ovat paremmin sopusoinnussa EMU:n vaatimusten kanssa kuin useimmissa euromaissa. Tämä pätee erityisesti työmarkkinoihin ja finanssipolitiikkaan. Palkanmuodostusmalli ottaa Suomea paremmin huomioon vientiteollisuuden kilpailukyvyn. Maan työllisyysaste on ollut jo pidemmän aikaa selvästi Suomea korkeampi.

Saksa

– Saksassa tehtiin suuret Hartz-reformit yli kymmenen vuotta sitten. Ne lisäsivät työn tarjontaa. Samoihin aikoihin Saksa kohensi hintakilpailukykyään sisäisen devalvaation avulla. Sopimuskorotukset olivat alhaisia ja liukumat jopa negatiivisia. Nyt maassa on täystyöllisyys ja palkat nousevat ripeästi.

– Ne ovat sen tyyppisiä reformeja, joista on jo yli kymmenen vuotta aikaa. Eli niistä on jo dataa olemassa vaikutusarviota varten – kuten siitä miten työaikoja sopeutettiin kriisiaikana. Sitä voi verrata esimerkiksi Suomen lomautuskäytäntöön, jossa yrityksillä on pienempi vastuu kuin Saksassa.

– Oppisopimuskoulutus on tärkeä täydentävä elementti koko ikäluokan työmarkkinoille saattamiseksi ja nuorten syrjäytymisen estämiseksi.

Iso-Britannia

– Iso-Britannia on talouden rakenteiltaan hyvin erilainen maa kuin Suomi. Maa on britti-imperiumin perintönä erittäin kansainvälinen ja yksi tärkeimmistä rahoitusalan keskuksista. Siellä tehtiin isot työmarkkinareformit jo Margaret Thatcherin pääministerikaudella 1980-luvulla.

– Iso-Britannia kävi läpi rakennemuutoksen teollisuudesta palveluihin jo vuosikymmeniä sitten.

Espanja

– Kun Espanjan talous kriisiytyi, hallitus pyrki olemaan reformeissaan mieluummin askeleen edellä kuin askeleen jäljessä. Vaikka tämä tapahtui pakon edessä (pelko joutumisesta EU/IMF -ohjelmamaaksi), se ei vähennä päättäväisen toiminnan arvoa ja merkitystä.

_Päivitetty 15.3.2016 klo 16.50: Poistettu jutusta professori Markus Jäntin osuus. Teksti oli virheellisesti peräisin 14.3. julkaistusta, samaa aihetta käsitelleestä Yle Uutisten artikkelista._