Radio Dolores etsii Espanjan sisällissodassa kadonnutta sukulaista

Työväenmuseo Werstaassa Tampereella on esillä Espanjan sisällissodasta kertova näyttely. Yksi osa näyttelyä on Katariina Lillqvistin installaatio Radio Dolores, joka paneutuu sotaan animaatiohahmojen, radiodokumentin ja musiikin keinoin. Pontimena installaatiolle on kadonneen sukulaisen mysteeri.

Kotimaa
Kuva Werstaan Espanjan sisällissotanäyttelystä
Juha Kokkala Yle

Työväenmuseo Werstaassa esillä oleva näyttely kertoo suomalaisten kohtaloista toisen maailman sodan alla vuosina 1936-1939 käydyssä Espanjan sisällissodassa. 80 vuotta sitten syttyneessä sodassa vastakkain olivat Espanjan vasemmistohallitusta tukeneet tasavaltalaiset ja kenraali Francoa kannattaneet oikeistokapinalliset.

Sota herätti suurta huomiota eri puolilla Eurooppaa ja tuhansia vapaaehtoisia kymmenistä eri maista lähti Espanjaan vapaaehtoistaistelijoiksi. Espanjan sisällissodassa oli mukana myös suomalaisia, joista merkittävä osa oli tamperelaisia.

Osa Werstaassa esillä olevaa näyttelyä on Radio Dolores. Se on installaatio joka koostuu animaatioelokuvan kulisseista ja hahmoista sekä samannimisestä kolmen vartin radiodokumentista ja orkesterin live-esiintymisestä Työväenmuseo Werstaalla.

Radio Doloresin takana on taiteilija Katariina Lillqvist, jolle Espanjan sota on ollut tuttu jo lapsuudesta asti. Radio Doloreksen tarina liittyy taiteilijan isotädin Malagan taistelussa kadonneeseen sulhaseen.

Kadonnut sulhanen oli Katariina Lillqvistin isän idoli ja eräänlainen kasvatti-isä. Luonnollisesti katoaminen kosketti eniten Katariinan isää, joka oli isotädin sulhasen kadotessa vielä 10-vuotias pikkupoika.

Esitelmä Espanjan sodan veteraanista aiheutti koulussa hämmennystä

Lillqvistin talossa asui yksi Espanjan sodan vapaaehtoisveteraani. Häneltä Katariina alkoi jo nuorena tyttönä kysellä Espanjan sodan aikaisista tapahtumista. Veteraani antoi taiteilijalle Aarno Amnellin kirjoittaman omakustannekirjan Pyrenneitten yli, joka kertoo suomalaisten vapaaehtoisten sotureiden tarinoista Espanjan sodassa. Kirja teki nuoreen tyttöön valtavan vaikutuksen ja hän teki aiheesta myös konfliktia herättäneen esitelmän kouluun.

– Silloin mä tajusin, että on olemassa kahdenlaista historiaa. Sellaista, josta saa puhua ja sellaista, josta ei saa, Lillqvist puntaroi

Katariina Lilliqvistin luokalle oli annettu aiheeksi tehdä esitelmä lähipiirin sotaveteraanista. Tähän nuori nainen käytti materiaalinaan Amnelin kirjaa sekä kotitalossaan asuvan Espanjan sodan veteraanin haastattelua. Esitelmän tekijä tuli kuitenkin hyvin vihaiseksi ymmärrettyään, että hänen aiheensa ei ollutkaan virallisesti hyväksytty.

Suomalaiset lähtivät Espanjaan luokkasotaan

Tampereen seudulta Espanjan sisällissotaan lähti lukuisia tehdastyöläisiä. Lillqvist uskoo, että tämän taustalla oli muutama vuosikymmen sitten Suomessa käyty sisällissota. Espanjan sodan vapaaehtoiset olivat kolmikymppisiä miehiä, jotka muistivat omalta kohdaltaan Suomen vuoden 1918 tapahtumat ja sen kauheudet.

– Tamperelaisten näkökulma oli selkeästi se, että Espanjassa on kyse luokkasodasta. Ehkä ajatustasolla otettiin jopa revanssia Suomen hävitystä kansalaissodasta, Lillqvist pohtii.

Suomalaisvapaaehtoisten määrä oli pieni muihin Pohjoismaihin verrattuna

Radio Dolores on osa ensi syksynä Espanjan Malagaan matkaavaa Train to Spain –kiertuetta, jossa tutkitaan pohjoismaisten vapaaehtoisten toimia Espanjan sisällissodassa. Suomalaiset vapaaehtoiset eivät siis olleet ainoita pohjoismaisia vapaaehtoisia vaan muualta Pohjolasta matkaan lähti enemmän ihmisiä Espanjan sisällissotaan.

Lillqvistin mukaan sotaan lähteminen oli muista Pohjoismaista hyväksyttävämpää ja helpompaa kuin Suomessa, jossa sekä lähtö että paluu tehtiin salaa. Suomalaisten sodasta paluuta hän pitää traagisena. Ruotsissa kuningas kukitti sodasta palaavat, mutta Suomessa hengissä selvinneet palaajat toimitettiin vankilaan ja sieltä eteenpäin talvisotaan.

– Tässä oli kysymys selkeästi politiikasta. Suomi oli valinnut puolensa sotien alla, Lillqvist uskoo.

Kadonneen sukulaisen tarina ei Werstaalla esillä olevassa installaatiossa ratkea, mutta taiteilijan mukaan se tuo mukanaan jälleen uusia tarinoita.